Katutyömaat ovat tuttu näky, eikä niiden kaikilta haitoilta aina pystytä hyvälläkään suunnittelulla välttymään. Ohikulkijalle näyttäytyy tietöissä tehtävästä työmäärästä vain pieni osa. MTV Uutiset vieraili Helsingin Pikku-Huopalahdessa sijaitsevalla työmaalla selvittämässä, mitä kaikkea katutöissä tehdään.
Korppaanmäentien katutyömaalla on Helsingin kaupungin projektinjohtaja Antti-Juhani Lehtisen mukaan tiukka aikataulu, mutta siinä on onnistuttu kaikesta huolimatta pysymään.
Tietyömaan työt pitävät sisällään esimerkiksi raitiotiekiskot sähkörakenteineen ja pylväineen. Lisäksi urakassa on paljon vaiheita, mitkä eivät näy ohikulkijoille.
– Ensin rakennetaan liikennejärjestelyt, haetaan luvat ja sen jälkeen aletaan purkaa rakenteita, jonka jälkeen aletaan yleensä kaivaa vesihuoltolinjoja.
– Vesihuolto käsittää vesijohdot ja viemärit. Tällöin mennään syvälle maahan, noin kahdesta neljään metriin syvälle, Lehtinen kertoo.
Tietöissä on paljon muuttuvia tekijöitä ja suurin osa töistä tehdään maanpinnan alapuolella, jolloin rakentaminen tapahtuu alhaalta ylöspäin.
Maanpinnan alapuolelta voi löytyä yllätyksenä esimerkiksi pilaantunutta maa-aluetta, joka pitää puhdistaa. Hankkeiden sijainti voi tuoda lisähaasteita.
– Esimerkiksi tässä Ruskeasuon työmaan kohdalla on ollut pilaantuneita maita. On myös jouduttu tekemään paljon louhintatöitä ja louhintaa on tehty räjäyttämällä.
– Aina ei olla pystytty räjäyttämään, sillä lähellä on toiminnassa olevia rakenteita, kuten telekaapeleita ja sähköjohtoja. Tällöin on jouduttu kiilaamaan, mikä on huomattavasti hitaampaa.
Kiilaaminen tarkoittaa sitä, että ensin porataan reikä ja sen jälkeen kivi irrotetaan hydraulisella puristimella.
– Osa saattaa luulla, että tekemämme työ on vain asfaltin irrottamista ja uuden asfaltin lyömistä pintaan, Lehtinen kertoo.
Pikku-Huopalahden tietyömaata on ihmetelty muun muassa Twitterissä.
– Joskus on vaikeata ymmärtää asioita, kuten esim. tätä: Miten tällaisen +100 m pitkän kadunpätkän remppa voi kestää yli vuoden? Ellei syy ole se, että hommat välillä seisoo päivä- jos ei viikkotolkulla, kuten tänään, Jari Mether puhisee.
Vaihtuvat vuodenajat tuovat lisähaastetta
Myös vuodenajat tuottavat rakentamiseen muuttuvia tekijöitä. Talvi on aina muuttuva tekijä rakentamisessa eikä sen tarkkaa kestoa voi koskaan ennustaa.
– Infrarakentamisessa kaikkea rakentamista ei pystytä talvella tekemään. Ratarakentaminen ja pintarakennetyöt, kivirakenteet ja kaikki näkyvät pinnat, jotka näkyvät asiakkaille, ei pystytä tekemään talviaikaan.
– Nyt on pystytty tekemään vesihuoltoa koko talvi ja tuomaan erittäin vilkkaasti liikennöidyn Mannerheimintien poikki, Lehtinen kertoo.
Palaute on arvokasta
Alueella asuva Emmi Tulokas kertoo, että tietyömaa ei itsessään häiritse, mutta muuttuvat liikennejärjestelyt ja liikkumisen hidastuminen tuovat haasteita arkeen.
– Työmatkan kesto on pidentynyt. Aamuisin ei koskaan tiedä mistä pääsee kävelemään ja opasteet ovat huonoja. Varovainen saa olla, Tulokas kertoo.
Lehtinen kertoo tietyömaiden saavan palautetta viikoittain. Hän pitää palautteita hyvänä asiana, sillä niiden avulla tilannetta voidaan korjata ja lisätä ymmärrystä puolin ja toisin.
– Suunnitelmissa jokin asia voi teoriassa näyttää toimivalta, mutta ei aina välttämättä toimikaan. Palautteiden avulla osaamme korjata tilannetta ja mietimme jatkuvasti, miten voisimme viestiä ja parantaa toimintaa.
– Tiedotamme säännöllisesti ja meiltä lähtee tiedotuskirjeitä asukkaille ja someen, sekä hankkeen omille ja kaupungin omille nettisivuille.
Lehtinen kertoo, että kaikki saatu palaute käsitellään tiedotuskokouksissa ja vielä toiseen kertaan sisäisesti.
Täydennetty juttua Jari Metherin twiitillä, myös otsikkoa muokattu kello 9.22.