Äänestyslippu oli metrin leveä lakana 1940-luvun loppuun asti – se selittää yhä nykyuurnienkin erikoisuuden

Vielä vuonna 1907 äänestyslippu oli valtava kooltaan. Lakanamainen paperilippu oli korkeudeltaan yli 30 senttiä ja leveydeltään peräti metrin. Tällä koolla mentiin 1940-luvun loppuun, jonka jälkeen nykymuotoinen pieni äänestyslippu otettiin käyttöön. 

– Iso äänestyslippu aiheutti varmasti aikanaan päänvaivaa äänestäjille ja vaaliviranomaisille eli ääntenlaskijoille, arvioi oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. 

MTV Uutiset sai oikeusministeriöstä kuvan äänestyslipusta, joka oli "vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajanvaalia varten". Teetimme kuvasta oikeankokoisen painotuotteen ja testasimme, miten lippu mahtuu uurnaan. 

Lopputuloksen voit katsoa ylhäältä videolta!

Lue myös: Osalla presidenttiehdokkaista jättimäiset tulonmenetykset – yksi kirkkaasti kärjessä

Naiset parlamenttiin ensimmäisenä maailmassa

Vaaliuurnassa on ollut näihin päiviin asti kaksi aukkoa, mikä on perua suurista äänestyslipuista.

Oikeusministeriöstä kerrotaan, että esimerkiksi vuonna 1907 uurna oli peltinen ja nykyistä syvempi. Nykyisin vaaliuurna on tavallisimmin vaneria.

Suuret äänestysliput saatiin paremmin menemään pohjalle, kun aukkoja oli kaksi. Nyt pienien lippujen aikaan kaksi aukkoa ovat käyneet turhiksi, mutta ei niitä ole poistettukaan. 

Äänestysmerkintä tehtiin vetämällä viiva punaisella kynällä halutun valitsijayhdistyksen kohdalle. Äänestyslipussa oli myös osio "vapaalla sanalle", jonne sai merkitä asetettujen ehdokkaiden ulkopuolisen nimen. 

Vuosi 1907 oli merkittävä, sillä silloin eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Eduskuntaan valittiin 181 miestä ja 19 naista. Eduskunnan toimikausi jäi kuitenkin vain noin vuoteen, sillä Venäjän keisari hajotti sen. 

Lisätietoa vuoden 1907 eduskuntavaaleista on koottu oikeusministeriön verkkopalveluun.