Äärioikeiston nousua voi selittää karkeasti kolmella kohdalla: "Ääriainesten kanssa flirttailevat puolueet ovat ongelma"

Euroopassa kannatustaan ovat vaaleissa lisänneet esimerkiksi Itävallan FPO ja Espanjan Vox-puolue. Lahti kertoo, että äärioikeiston nousua Euroopassa on selitetty yleisellä tasolla uskottavasti muun muassa kolmella teesillä.

Ensimmäisenä hän mainitsee syyskuun 11. päivän terrori-iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001. Kaksi muuta käännekohtaa ovat olleet vuonna 2008 alkanut talouskriisi, sekä vuoden 2015 maahanmuuttokriisi.

– Nämä ovat kaikki olleet pitkän linjan kohtia, jotka ovat kasvattaneet suosiota. Onkin mielenkiintoista havaita, että niin sanotut maltillisemmat populistiset liikkeet hyötyvät aina, jos taloudelliset olosuhteet valtiossa eivät ole suotuisat. 

– Äärioikeistolaiset puolueet saavat enemmän ääniä taakseen vaaliuurnilla maahanmuuttokysymyksiin liittyvien häiriöiden myötä, sanoo Lahti.

Hillitseekö kieltäminen?

Itsenäisyyspäivän alla äärioikeistolaiset liikkeet nousevat tyypillisesti tapetille Suomessa mielenosoituskulkueiden takia. Helsingin poliisi kertoi eilen kieltävänsä jo etukäteen uusnatsien Kohti vapautta -mielenosoituksen.

Yannick Lahden mukaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kaltaiset, väkivalloin yhteiskunnalliseen toimintaan vaikuttavat liikkeet on yksinkertaisinta asettaa toimintakieltoon. Näin tehtiin esimerkiksi PVL:lle maaliskuussa.

Lue lisää: KRP epäilee Pohjoismaisen vastarintaliikkeen rikkovan korkeimman oikeuden kieltoa – uusnatsijärjestön uskotaan toimivan eri nimisen liikkeen kautta

Politiikassa vastaavanlainen menettely ei ole täysin ongelmatonta, vaikka näinkin on tehty.

– Ongelmana ovat puolueet, jotka enemmän tai vähemmän avoimesti flirttailevat ääriainesten kanssa. Poliittisella pelikentällä on tapoja, että ei tehdä yhteistyötä näiden puolueiden kanssa. Tehdään herrasmiessopimus, että muut valtapuolueet eivät missään tapauksessa tee yhteistyötä. Vaikka tällä hetkellä ainoastaan Belgia on tehnyt tällaisen lupauksen, Lahti kertoo.

Äärioikeistosta puhuessa on Lahden mukaan hyvä muistaa, että parlamentarismin kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sitoutuneet poliittiset puolueet ovat eri asia, kuin väkivaltaan turvautuvat ekstremistiset äärioikeistolaiset liikkeet.