Aarnio-jutussa puitiin tiistaina aamupäivällä erilaisia viranomaisten televerkoissa käyttämiä laitteita. Esillä oli erityisesti Trevocin valmistama anonymisaattori-malli.
Salissa kuultiin Trevocin toimitusjohtajaa Pasi Patamaa. Hänet tuomittiin kesällä jutun Trevoc-haarassa lyhyeen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Syyttäjien teemana oli se, että Jari Aarnio käytti tai halusi käyttää Trevocin tekniikkaa peitelläkseen omia jälkiään huumejutussa.
Aiemmin anonymisaattoria on pidetty pikemminkin vain puhelinliikenteen hämäyslaitteena, jossa pystyy sekoittamaan puhelintietoja niin ettei televalvonnasta ole hyötyä.
Patama avasi laitteen käyttöä laajemminkin. Pataman mukaan kyse on tiedustelupalveluille kehitetystä laitteistosta, jonka käyttöä pystyttiin muokkaamaan ohjelmistoilla. Trevocin ohella muutkin yritykset ovat valmistaneet niitä.
Pataman mukaan anonymisaattoreissa oli myös mahdollisuus siihen, että niillä pystyi salakuuntelemaan tietyn henkilön puhelinta ilman teleyhtiön apua eli ikäänkuin kaappaamaan puhelut.
Salissa ei tullut ilmi, että näin olisi Suomessa tehty, mutta mahdollista se oli.
5-10 anonymisaattoria
Pataman mukaan Trevoc valmisti Suomen viranomaistahoille 5-10 anonymisaattoria.
Näitä viranomaistahoja ei salissa täsmennetty. Aiemmassa oikeuskäsittelyssä on käynyt ilmi, että Suomessa Trevocin asiakkaita ovat olleet ainakin puolustusvoimat, suojelupoliisi, ulkoministeriö ja Helsingin poliisi.
Laitteita oli monenlaisia. Yksi oli attaseasalkussa, jota kutsuttiin nimellä ”Pelicase”. Toinen malli oli yksinkertaisempi ja pienempi kenttämalli.
Yhdellä anonymisaattorilla pystyttiin tarvittaessa ohjailemaan useamman kännykän liikennettä, Patama kertoi.
- Niissä oli erilaista suorituskykyä erilaiseen tekniikkaan. Suurin suorituskyky oli käytössä muualla kuin paikallispoliisissa.
- Harmittaa että keskustelu avattu tälle tasolle, koska ei kukaan täällä oikeasti tajua tästä mitään, Patama totesi salissa.
Testausta 2012-13
Syyttäjä Mikko Männikköä tietysti kiinnosti se miten huumepoliisi oli laitetta käyttänyt ja kokeillut.
Syyttäjän mukaan laitetta oli testattu huumepoliisissa ja testaamiseen oli haettu väärin perustein käräjäoikeudesta televalvontalupa. Imeikoodeja ja numeroita muuttelemalla oli tarkoitus saada televalvontatiedot epäluotettaviksi.
Pataman kertomuksista kävi ilmi, että huumepoliisissa oli aluksi testikäytössä perusmallin anonymisaattori ja myöhemmin niin sanottu i-mallin anonymisaattori, jolla voitiin muuttaa puhelimen imei-koodia.
Suodatinlaite oli yksi anonymisaattorin sovellus, jossa pystyttiin ohjaamaan tekstiviestejä niin että ne näyttävät tulevan toisesta puhelimesta.
Pataman mukaan ne eivät olleet huumepoliisissa operatiivisessa käytössä, vaan vain testeissä. Pataman käsityksen mukaan huumepoliisin tarve laitteisiin liittyi tiedustelutehtäviin.