Aarnio kiisti hovioikeudessa, että antoi Vuosaaren palkkamurhan tapahtua saadakseen kunniaa sen selvittämisestä: "Pitäisin sitä aika kehnona motiivina"

Puolustuksen mukaan kalenterimerkinnät osoittavat, ettei syyttäjän aikajana jutussa voi pitää paikkaansa. Esimerkiksi murhaa edeltävällä viikolla Aarnio esitutkinnan mukaan tapasi useana päivänä "Saaraa", jonka asunnossa murha sittemmin tapahtui.

Aarnio esitteli käsinkirjoitettuja merkintöjä, joiden mukaan hän oli yhtenä päivistä etätöissä kotona ja toisena viemässä lastaan lääkäriin.

–  Myös 19. lokakuuta ymmärsin syyttäjän puheista, että olisin ollut (Saaran) seurassa. Oli viikonloppu ja vapaapäivä, ja Helsingissä oli HJK:n taitokisat, olin pojan kanssa siellä, Aarnio sanoi.

Aarnion puolustus toi kalenterit hovioikeuteen uusina todisteina. Aarnion asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan ne olivat aiemmin olleet takavarikossa.

"Mitä ihmeen väliintuloa olisi vielä voinut olla?"

Käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna Aarnion elinkautiseen liki 20 vuotta sitten tehdystä murhasta. Aarnio vaatii hovioikeudessa murhasyytteen hylkäämistä.

Aarnion ei syytetä osallistuneen uhrin, ruotsalais-turkkilaisen ammattirikollisen Volkan Ünsalin surmaamiseen. Murhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä, joista kolme murhasi uhrin asunnossa Helsingin Vuosaaressa baari-illan jatkoilla lokakuussa 2003, ja neljäs, ruotsalaismies, oli murhan tilaaja.

Käräjäoikeuden mukaan Aarnio syyllistyi murhaan epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Tiivistetysti se tarkoittaa, että Aarnio ei oikeuden mukaan pyrkinyt estämään murhahanketta, vaikka poliisina tiesi siitä etukäteen ja olisi vastuuasemansa perusteella ollut sen velvollinen estämään. Epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ole Suomessa aiemmin langetettu murhatuomiota.

Aarnion puolustuksen mukaan Aarniolla ei ollut henkirikoksesta yksityiskohtaista etukäteistietoa, vaan pelkkä "heikko huhu", jonka kaltaisia huumepoliisille kantautui usein, ja joiden perusteella toimiminen olisi ollut puolustuksen mukaan jopa vaarallista.

Aarnio myös kyseenalaisti, kuinka paljon poliisin väliintulolla olisi voitu saavuttaa.

–  Eikö tässä ollut aika runsaasti näkyvää väliintuloa, jos väitetään, että (epäiltyjä) oli K-Raudassa kameramies kuvaamassa. Samaan aikaan he olivat itse varmoja, että ovat puhelinkuuntelussa. Mitä ihmeen väliintuloa olisi voinut vielä olla? Tässähän poliisi oli koko ajan iholla, muttei se vaikuttanut näiden henkilöiden rikolliseen tekemiseen juuri mitenkään, Aarnio sanoi.

Aarnio: Vilhunen kertoi, että KRP halusi minut

Syyttäjät ovat sanoneet, että "tulosajattelustaan tunnettu" Aarnio olisi voinut estää murhan, mutta antoi sen sijaan henkirikoksen tapahtua ja otti kunniaa sen ratkaisemisesta. Aarnio kiisti väitteen.

–  Pitäisin sitä kyllä aika kehnona motiivina. Olin lähdössä vuorotteluvapaalle, olin koko ajan poissa töistä, en osallistunut tutkintaan enkä mitään. Edes teoriassa ei olisi ollut mahdollista saada tällaista sulkaa hattuun, Aarnio sanoi.

Murhasta on syytteessä myös entinen jengipomo Keijo Vilhunen, jota syytetään osallistumisesta murhan järjestelyihin.

United Brotherhoodin entinen johtohahmo on kiistänyt syytteen ja sanonut yrittäneensä estää henkirikoksen kertomalla siitä Aarniolle. Vilhusen mukaan hän oli vuonna 2003 Helsingin huumepoliisin tietolähde ja välitti tiedot murhahankkeesta Aarniolle ajatellen, että tämä puuttuisi asiaan.

Käräjäoikeudessa Vilhusen murhasyyte kaatui, hovissa syyttäjä vaatii tälle edelleen elinkautista vankeustuomiota.

Aarnion puolustus kiinnitti maanantaina huomiota Vilhusen muuttuneisiin kertomuksiin esitutkinnan aikana. Aarnion mukaan Vilhunen kertoi hänelle poliisikuulusteluista vuonna 2015, kun molemmat istuivat murhan vuoksi tutkintavankeudessa samalla osastolla Vantaan vankilassa.

–  Hän sanoi minulle, että yritti ensin kertoa, että oli antanut poliisille tietoja sitten, kun murha oli jo tapahtunut. Se ei sitten hänen kertomansa mukaan ollut oikein hyvä asia hänen kannaltaan ja olisi parempi, että hän kertoisi antaneensa tietoja ennen (murhaa), Aarnio sanoi.

Aarnion mukaan Vilhunen myös kertoi, ettei itse ole tutkinnan tärkein kohde.

–  Hän kertoi, että ei ne KRP:n kaverit ole hänestä kiinnostuneita, vaan minusta. Että ne haluavat minut, Aarnio sanoi.

Aarnion mukaan Vilhunen on liioitellut yhteydenpitoaan Aarnioon ennen murhaa ja toisaalta vähätellyt omaa painoarvoaan rikollisten keskuudessa.

Vilhusen mukaan miehet soittelivat ja tapasivat usein. Aarnio sanoi, että tapasi Vilhusta vain harvoin ja muuten kommunikointi hoidettiin tekstiviesteillä, jotka Vilhunen lähetti eri poliiseilla kiertäneeseen yhteyspuhelimeen.

–  Ja hän ei todella ole ollut mikään tavallinen rivimies. Mitä hän on edustanut, hän on aina ollut sen kerhon, järjestön, porukan ykkösmies. Se tarkoittaa, että ilman hänen hyväksyntäänsä asioita ei tapahdu, Aarnio sanoi.

Aarniolla ja Vilhusella aiempaa rikoshistoriaa

Nykyään 64-vuotias Aarnio toimi Helsingin huumepoliisin päällikkönä vuodesta 1999 vuoteen 2013, jolloin hänet otettiin kiinni ja pidätettiin virasta. Hänet on sittemmin tuomittu useista rikoksista.

Aarniolla ja Vilhusella on myös aiempaa yhteistä rikoshistoriaa. Heidät on muun muassa tuomittu 2010-luvulla rikoskumppaneina kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin niin kutsutussa huumetynnyrijutussa, jossa Suomeen tuotiin satoja kiloja hasista.

Vuosaaren palkkamurhan hovioikeuskäsittelyssä Aarnion puolustuksen toissijainen vaatimus on, että rikosnimike on muutettava avunannoksi tappoon. Joka tapauksessa puolustus vaatii, että seuraamusta tulisi alentaa elinkautisen sijaan määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi, joka olisi enimmillään kahden vuoden lisärangaistus Aarniolle aiemmin muista rikoksista tuomitun vankeuden päälle.

Hovioikeuden käsittely jatkuu marraskuun alkupuolelle asti.

Oikeus on aiemmin katsonut, että Vuosaaren palkkamurha liittyi Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehtyyn arvokuljetusryöstöön.

Volkan Ünsalin isä on kertonut Ünsalin vieneen yli kaksi miljoonaa kruunua ryöstösaaliista ja häipyneen Turkkiin. Ünsal myös kertoi ryöstöstä poliisille ja pääsi todistajansuojeluohjelmaan, josta hän irrottautui ennen kuolemaansa. Palkkamurhasta aiemmin tuomituista neljästä miehestä yksi on kertonut olleensa Arlandan ryöstön suunnittelija.