Käräjäoikeus katsoi, että Aarnio tiesi murhahankkeesta eikä poliisina pyrkinyt estämään sitä. Tällainen murhatuomio on Suomessa ainoa laatuaan.
Helsingin hovioikeus antaa tänään ratkaisunsa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ja entisen rikollispomon Keijo Vilhusen murhasyytteistä.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2020 Aarnion elinkautiseen vankeusrangaistukseen lähes 20 vuoden takaisista tapahtumista. Vilhusen murhasyytteen käräjäoikeus hylkäsi.
Aarnion ei ole syytetty suoraan osallistuneen uhrin, ruotsalais-turkkilaisen ammattirikollisen Volkan Ünsalin surmaamiseen lokakuussa 2003. Palkkamurhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä.
Käräjäoikeuden mukaan tapahtuma-aikaan Helsingin huumepoliisia johtanut Aarnio syyllistyi murhaan epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Tiivistetysti se tarkoittaa, että käräjäoikeuden mukaan Aarnio tiesi palkkamurhahankkeesta etukäteen eikä pyrkinyt estämään sitä, vaikka olisi ollut poliisina vastuuasemansa takia velvollinen niin tekemään. Epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ole Suomessa aiemmin langetettu murhatuomiota.
Syyttäjät katsovat Vilhusen olleen murhan järjestäjä ja värvänneen tekijät siihen.
Lue myös: Rikostoimittajan analyysi: Helsingin hovioikeus antaa Aarnion murhajutun tuomion – tässä vaihtoehdot
Ennakoiko päätös Aarnion vapauttamisesta myös vapauttavaa tuomiota?
Hovioikeuden suullinen käsittely päättyi marraskuussa. Joulukuussa hovioikeus määräsi Aarnion vapautettavaksi tutkintavankeudesta jutussa. Aarnio ei kuitenkaan päässyt vankilasta tuolloin, koska hän istuu edelleen ehdotonta vankeusrangaistusta aiemmin tuomioon johtaneista rikoksistaan.
Aarnion puolustus oli pyytänyt, että jos hovioikeus päätyy ratkaisuharkinnassaan katsomaan Aarnion syyttömäksi, hänet vapautettaisiin jo ennen tuomionantopäivää. Hovioikeuden vapauttamispäätös saattaakin viitata siihen, että hovioikeus ei aio tuomita Aarniota murhasta.
Aarnion puolustus oli joulukuussa haluton spekuloimaan hovioikeuden tulevaa tuomiota.
– Hovioikeus antaa lopullisen ratkaisunsa syytteestä helmikuun alkupuolella ja sitä on tässä vaan odotettava, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi tuolloin STT:lle.
Aarnion puolustus: Vilhusen kertoman käyttäminen näyttönä käsittämätöntä
Aarnion puolustuksen mukaan Aarniolla ei ollut henkirikoksesta yksityiskohtaista etukäteistietoa, vaan pelkkä "heikko huhu", jonka kaltaisia huumepoliisille kantautui usein. Syyttäjät taas katsovat, että näyttö Aarnion etukäteistietoisuudesta on vakuuttava.
Aarnion kanssasyytetty, rikollisjärjestö United Brotherhoodin entinen johtaja Vilhunen on sanonut olleensa tapahtuma-aikaan Helsingin poliisin tietolähde ja kertoneensa Aarniolle murhahankkeesta jo kesällä 2003. Syyttäjät ovat viitanneet myös muun muassa useisiin muihin todistajiin ja Ruotsin poliisin merkintöihin, jotka heidän mukaansa kertovat Aarnion tietoisuudesta.
Aarnion puolustuksen mukaan asetelma, jossa Vilhusen kertomaa pidetään vakuuttavana näyttönä Aarnion teoista, on "käsittämätön".
– Miten (syyttäjä) voi katsoa, että Vilhunen voi joskus olla täysin luotettava ja joskus täysin epäluotettava? On käsittämätöntä, että murhajutussa toisen kanssavastaajan kertoma otetaan luotettavaksi näytöksi Aarnion toiminnasta ja tietoisuudesta, Leppiniemi sanoi puolustuksen loppulausunnossa hovioikeudelle.
Syyttäjät: Aarniolla olisi ollut monta keinoa estää henkirikos
Aarnion puolustus on kyseenalaistanut myös sen, kuinka paljon syyttäjien vaatima poliisin väliintulo olisi ylipäänsä vaikuttanut ammattirikollisten suunnitelmiin. Puolustuksen mukaan se olisi jopa voinut lisätä tilanteen vaarallisuutta.
Valtionsyyttäjä Mikko Männikön mukaan asiassa on osoitettu, että murha olisi voitu estää tekijöitä rauhoittelemalla tai varoittamalla heitä siitä, että poliisi on tietoinen murhasuunnitelmasta.
– Henkirikos olisi ollut hyvin todennäköisesti estettävissä myös muulla poliisitoiminnalla, jonka Aarnio olisi asemassaan ja toimivaltuuksillaan voinut järjestää tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Ei syyte laiminlyöntirikoksesta vaadi, että syyttäjän täytyy keksiä ne kaikki keinot, Männikkö sanoi hovissa.
Uusi murhatutkinta aloitettiin sen jälkeen, kun kaksi palkkamurhasta aiemmin tuomituista miehistä puhui poliisille Vilhusen väitetystä osuudesta. Vilhusen mukaan tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä.
Aluesyyttäjä Perttu Könönen myönsi loppulausunnossaan hovioikeudessa, että jutussa on kuultu "aika värikäs" kokoelma todistajia.
– Ei sitä voi väistää, etteikö olisi kyseessä vakavista rikoksista tuomittuja rikollisryhmän jäseniä. Mutta henkilötodistelussa pitää arvioida kertomusta. On varsin tavallista, että rikoskumppaneiden kertomukset nousevat jopa murhajutuissa tärkeään asemaan, Könönen sanoi.