Huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion mukaan televalvontatietoja ei voi pitää luotettavina. Sen paremmin imei-koodi kuin puhelinnumerokaan ei ole luotettava tieto.
Aarniota kuullaan oikeussalissa, kun Aarnio-juttu jatkuu 44:tä päivää.
Poliisi saa oikeuden luvalla operaattoreilta televalvontatietoja, joissa selviää mihin tukiasemaan puhelin on rekisteröitynyt. Niitä on käytetty rikostutkinnassa laajasti 90-luvulta alkaen.
Imei-koodi puolestaan on periaatteessa yhtä kuin puhelinlaite ja SIM-kortti eli puhelinnumero puolestaan on liittymä eli operaattorin laskutuksen peruste.
- Teletiedot eivät ole sormenjälkiä. Ne ovat laskutustietoja, Aarnio sanoi.
Hän huomautti, että puhelimia voi kloonata eli sama puhelinnumero voi olla useammassa laitteessa. Samoin voi tehdä imei-koodille.
"Gprs-tiedot heittävät"
Aarnion mukaan sen paremmin gprs-paikannustieto ei ole luotettava. Aarnio kertoi, että Pihlajamäen huumejutun tutkinnassa huumepoliisilla oli havainto puhelinta käyttävästä henkilöstä Pihlajamäessä, mutta puhelin paikantui samaan aikaan Klaukkalaan.
- Saimme tuolloin teleoperaattorilta tiedon, etteivät gprs-tiedot ole luotettavia.
Aarnion mukaan huumepoliisissa oli 2012 selvitetty tarkemmin televalvontatietoja. - Olimme yhteydessä krp:n asiantuntijaan, joka ei antanut vanhoille televalvontatiedoille mitään painoa.
- Puhelin voi heittää ihan mihin tahansa tukiasemaan. Tavallinen ihminen ei ymmärrä niistä mitään.
Televalvontatietoja ei voi pitää luotettavina, Aarnio sanoi.
Aarnion mukaan hän ei 2012 sotkenut tynnyrijutun tietoa, vaan kyse oli näistä selvityksistä.
- Tuntuu kohtuuttomalta, että olen muka sotkenut tynnyrijutun tutkintaa. Ei ole ollut kyse tynnyreistä, koska niistä ei ole ollut tietoa.
Syyttäjien mukaan Aarnio johti liigaa, joka toi Suomeen 2011 kaikkiaan viisi isoa hasislastia tynnyreissä.