Ihminen on toimillaan onnistunut ajamaan ahtaalle suuren osan Afrikan eläimistä. Valokuvaaja Nick Brandt näyttää kuvissaan uhanalaiset eläimet niiden entisillä asuinalueilla, joista on nyt tullut kaatopaikkoja, tehtaita, kaupunkeja tai työmaita.
– Toivon, että omalla vaatimattomalla tavallani autan lisäämään tietoisuutta ja vuoropuhelua katoavasta luonnostamme, sanoo Brandt.
Nick Barndtin kuvissa villieläimet on sijoitettu aiempiin elinympäristöihinsä, jotka ovat muuttuneet dramaattisesti.
"Eläimet ovat kuin aaveita maisemassa"
Kuvia ei ole tehty kuvankäsittelyohjelmalla vaan Brandt vei jättikokoiset eläinkuvansa todellisiin paikkoihin ihmisten keskelle. Kun kuvat olivat paikoillaan useita päiviä, ihmiset tottuivat niihin.
– Halusin, että he eivät välitä kuvista, koska nyt nuo eläimet ovat aivan kuin aaveita maisemassa, kuvaa Brandt.
Brandt muistuttaa, että suurin syy Afrikan villieläinten häviämiseen ei ole salametsästys vaan väestönkasvu, joka pakottaa ihmiset levittäytymään yhä uusille alueille.
– Nämä valokuvien ihmiset eivät ole syyllisiä. He yrittävät vain saada elantonsa ja turvata oman olemassaolonsa, huomauttaa Brandt.
Nick Brandt muistuttaa, että villieläimet tuottavat paikallisyhteisöille paljon enemmän elävinä kuin kuolleina.
Elävä norsu on kuollutta arvokkaampi
Brandt uskoo, että eläinten tilanne voi kohentua, kun paikalliset ihmiset huomaavat, että elävät villieläimet voivat tuottaa heille enemmän tuloja kuin salametsästys.
– On arvioitu, että norsun tappaminen tuottaa salametsästäjille 20 000 dollaria. Elävä norsu puolestaan tuottaa asuinmaalleen 1,6 miljoonaa dollaria. Paikalliset ihmiset voivat hyötyä eläinten suojelusta turismin kautta. Afrikassa on enää harvoja paikkoja, joissa näitä eläimiä pääsee näkemään, muistuttaa Brandt.
Nick Brandt muistuttaa, että jokainen ihminen voi omalla tavallaan osallistua eläinten ja luonnon suojelemiseen.
"Planeetta kuuluu meille kaikille"
Kuvien synkästä pohjavireestä huolimatta Brandt on toiveikas tulevaisuuden suhteen. Hän on perustanut Big Life Foundation -säätiön, joka on palkannut vartijoita estämään salametsästystä Keniassa ja Tansaniassa.
– Olen pessimisti, mutta myös idealisti. On parempi olla vihainen ja aktiivinen kuin vihainen ja passiivinen. En olisi ottanut näitä valokuvia tai perustanut säätiötä, ellen uskoisi, että on toivoa. Voimme jokainen auttaa omalla tavallamme luonnon ja eläinten suojelussa. On tärkeää ymmärtää, ettei ole valtioiden välisiä rajoja, kun puhutaan luonnonsuojelusta. Planeetta kuuluu meille kaikille. Nämä eläimet kuuluvat meille kaikille, pohtii Brandt.
Näyttely avautuu Helsingissä Kansallismuseossa perjantaina.