Elisa Aaltola raakkukeskustelusta: "Nyt pitäisi välittää myös suuremmasta ongelmasta"

Elisa Aaltola jätti kesällä tieteellisen uran Turun yliopiston vanhempana tutkijana ja perusti järjestön nimeltään Eläinoikeusakatemia.

Järjestö haluaa tuoda eläimiä koskevaa tiedettä ja tutkimusta suomalaisen saataville. Se haluaa myös kumota esimerkiksi eläinteollisuuden tarjoamaa virheellistä tietoa eläinten kohtelusta Suomessa.

Akatemiassa on mukana tutkijoita, taiteilijoita ja viestinnän ammattilaisia.

Lue myös: Eläinfilosofi kuvaa eläinsuojelulain uudistusta pahoinvointilaiksi: "Noloa, että Suomessa tehdään tällainen"

Raakkutapauksen taakse olisi nähtävä

Suomussalmen Hukkajoella tuhoutui viime kuussa satoja, ellei tuhansia jokihelmisimpukoita Stora Enson aliurakoitsijan metsäkoneen ajettua niiden päältä.

Aaltola sanoo olevansa tyytyväinen siitä, että asiasta puhutaan.

– Se osoittaa sen, että suomalaiset välittävät luonnosta ja eläimistä.

– Samalla täytyy muistaa, että tämä on yksittäistapaus, joka kertoo jostain paljon suuremmasta; sellaisesta moninaisten tapausten joukosta, jäävuoren huipusta, joka kuvastaa valtavaa ongelmaa.

Iso ongelma uutisen takana on Aaltolan mielestä se, että tehometsätalous ja -maatalous tuhoavat Suomen luontoa kaiken aikaa.

– On hienoa, että ihmiset välittävät raakuista, mutta nyt pitäisi välittää myös suuremmasta ongelmasta, koska meidän eläimistömme ja eliöstömme ovat pulassa. Suuri osa Suomen lajeista on punaisella listalla. Populaatiot heikkenevät koko ajan, Aaltola toteaa Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.

Lue myös: Ely-keskus tarkastaa torstaina paikkaa, jossa epäillään toista raakkuihin liittyvää rikkomusta

Raakkutuhon tutkinnanjohtaja: Kuulustelujen alkuun voi mennä viikkoja

Turkistarhaus on kiellettävä

Aaltola on myös turkistarhauksen kieltämistä vaativan kansalaisaloitteessa vastuuhenkilö.

Se sai tarvittavat eduskuntakäsittelyn edellyttämät 50 000 nimeä taakseen alle vuorokaudessa. Pian nimiä oli listalla yli 100 000.

Aloite luovutetaan eduskunnalle ensi viikon maanantaina.

Aaltola muistuttaa, että valtaosa suomalaisista haluaa kyselyjen mukaan kieltää turkistarhauksen.

– Kansan tahto on aika selvä. Suomalaiset ymmärtävät, että ei ketun, supikoiran tai minkin paikka ole ihan mahdottoman ahtaassa häkissä.

Aaltola nostaa esiin myös esimerkiksi broilerintuotannon, joka aiheuttaa eläimille tutkitusti merkittävää kipua ja stressiä.

– Elinolot ovat niin ahtaat. Lisäksi eläimet ovat niin pitkälle jalostettuja, että ne kärsivät jo ihan fyysisesti omasta kehostaan. Meillä saa lehmiä pitää edelleen parressa päästä kiinni sidottuna suurimman valtaosan niiden elinajasta. Meillä on edelleen käytössä vanhat porsitushäkit, joita uusi lainsäädäntö ei vieläkään kieltänyt. Niissä emakko ei pysty edes kääntymään, Aaltola luettelee.

– Nämä ovat räikeitä esimerkkejä siitä, miten pahimmillaan ihminen muita eläimiä kohtelee, eli estää liikkumisen ja emo-poikassuhteet täysin. Jos suomalaiset tietäisivät todellisuuden, he kyllä ymmärtäisivät, että tämä ei ole oikein. 

Lue myös: Nykymuotoista turkistarhausta vastustaa neljä viidesosaa suomalaisista – täyskiellon kannatus myös kasvanut

Viesti kosmokselle

Aaltolan oman elämänmuutoksen taustalla oli vakava sairastuminen. Se herätti tajuamaan, että aikaa ei ole tuhlattavaksi

– Siihen asti olin ajatellut, että sitten kun olen eläkkeellä tai kun olen yli 50, voin tehdä sitä tai tätä. Yhtäkkiä sitä aikaa ei ehkä ollut ollenkaan. Ensimmäisenä tulivat mieleen koirat: kuka huolehtii minun koiristani, jos minä kuolen. Mutta en halunnut, että se oli tässä, koska minulla oli vielä niin paljon tehtävää eläinten eteen.

– Pyysin kosmokselta, että jos annat minulle vielä vuoden aikaa, pistän tuulemaan. Elän nykyään tiedostaen, että viimeinen hetki saattaa olla milloin tahansa. Haluan käyttää aikani siihen, mikä on minulle merkityksellisintä. Ja se on toisten eläinten – sikojen, nautojen, korien, hirvien, susien, kanojen, ahventen – aseman edistäminen ja sen edistäminen, että ihmiset oppisivat kohtelemaan muuta elämää kunnioittaen. 

Suomenkin luonto on täynnä ainutlaatuista elämää, Aaltola muistuttaa.

– Meillä on kaikkialla ympärillä älykkäitä, tuntevia tietoisuuteen pystyviä, kommunikoivia olentoja, ja meidän on aika havahtua tunnistamaan heidät ja kohtelemaan heitä hyvin.

Ihminen ei omista universumin näkökulmasta luontoa muuten kuin omissa mielikuvissaan, Aaltola muistuttaa.

– Se kuuluu myös muille lajeille ja ne ovat meidän kanssakulkijoitamme.

Lue myös: Eläinfilosofi Elisa Aaltola ryhtyi toimeen Suurpetokeskuksen eläinten puolesta: "Aina-karhulle olisi hyvä tarha Britanniassa"

Vähemmänkin on parempi kuin ei mitään

Aaltola on itse kasvissyöjä, mutta ei vaadi kaikilta samaa. Hänen mukaansa jo lihan vähentäminen ruokavaliosta auttaisi paljon.

– Eläintuotteet ovat ilmastokriisin ja luontokadon suurimpia aiheuttajia, koska valtaosa maapallon viljelypinta-alasta on varattu rehupelloiksi tai laidunmaiksi. Näin ollen meillä on sitäkin vähemmän metsää, joka sitoisi hiiltä ja sitäkin vähemmän elintilaa luonnonvaraisille eläimille.

– Se että vähentää eläintuotteiden käyttöä, on todellinen lahja sekä luonnolle että eläimille että ihmisen itsensä tulevaisuudelle.