Onnellinen ja hyvinvoiva ihminen ei kadu menneisyyttään tai murehdi tulevaa, vaan keskittyy nauttimaan elämästä tässä ja nyt.
Fyysinen hyvinvointi käsittää terveellisen ruokavalion, riittävän määrän liikuntaa ja oikean määrän unta. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voidaan todeta, että fyysinen kehomme voi hyvin. Tärkein asia on kuitenkin mieli.
Nordic Fitness Expossa luennoineen Jutta Gustafsbergin mukaan ihminen ei voi hyvin, jos korvien väli ei ole kunnossa.
Omaa mieltä voi valmentaa fyysien kehon tavoin
Elämä on kurjaa. En voi koskaan saada unelmien työpaikkaa. En onnistu laihduttamaan. Jokainen meistä tuntee ihmisiä, jotka valittavat jatkuvasti omaa ahdistustaan ja pahaa oloaan. Pahimmassa tapauksessa tämä henkilö olet sinä itse.
Asiaa ei kannata jättää sikseen, sillä Gustafsbergin mukaan omaa mieltä on mahdollista vahvistaa ja valmentaa kohti onnellisempaa elämää.
Gustafsberg luennoi viikonloppuna Lahden messukeskuksessa.
– Älä lähde valituskierteeseen mukaan, sillä se on hirvittävän raskasta, Gustafsberg neuvoo.
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että elämän täytyisi aina olla jatkuvaa auringonpaistetta, mutta omaan pahaan oloon ei tarvitse tuudittautua. Tärkeintä olisikin ymmärtää, että sinä itse olet vastuussa omasta onnellisuudestasi.
Jokainen aamu on uusi mahdollisuus
Gustafsbergin mukaan jokainen meistä voisi aamulla hampaita harjatessaan miettiä, millainen päivä tästä tulee? Teenkö tästä huonon päivän vai teenkö tästä onnellisen päivän? Naisen mukaan tosiasia on se, että jokainen meistä saa itse päättää.
– Kun lopetamme muiden syyttelyn, oivallamme, että onnellisuus lähtee itsestämme, ja saamme luoda tästä elämästämme juuri sellaisen kuin haluamme, nainen toteaa.
Aivan kuten fyysisen kunnon kohottamisen kanssa, myös mielen harjoittamisessa tulee muistaa, että tuloksia ei synny hetkessä. Liikkeelle kannattaakin lähteä pienin askelin ja olla kärsivällinen. Lopputulos palkitsee taatusti.
Päästä irti menneisyyden taakasta
Ihmisten huonovointisuus johtuu Gustafsbergin mukaan pääasiassa siitä, että elämme liian usein joko menneisyydessä tai tulevaisuudessa.
Syntymästä tähän päivään saakka olemme tehneet uskomattoman määrän valintoja. Teemme tuhansia päätöksiä päivässä; päätämme, mitä puemme päällemme, mitä syömme ja millä kuljemme töihin. Gustafsbergin mukaan kaikki se, mitä menneisyydessä on tapahtunut, vaikuttaa meihin nykyäänkin yllättävän paljon.
Tärkeintä on tiedostaa, että menneisyyttä ei pysty muuttamaan, vaikka kuinka tahtoisi.
– Mutta tiedättekö mitä, niille asioille ei voi enää mitään! Kukaan ei pysty muuttamaan menneisyyttä, vaikka me kuinka haluaisimme.
Meillä onkin Gustafsbergin mukaan kaksi vaihtoehtoa. Joko hyväksymme menneisyyden ja annamme itsellemme anteeksi, tai voimme elää koko loppuelämämme murehtien asioita, joille emme voi enää mitään.
Nainen muistuttaa, että menneisyyden lisäksi myöskään tulevaa ei kannata murehtia liikaa.
– Miksi pitäisi pilata tämä hetki murehtimalla asioita, joita ei ole vielä tapahtunut? Gustafsberg pohtii.
Video: Katso myös onnellisuuspsykologin mietteet aiheesta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.