Ahtaajat ovat hylänneet jo kaksi sovintoehdotusta, lakko satamissa jatkuu toista viikkoa – näin palkat olisivat nousseet ehdotuksissa

Ehdotusten palkkaratkaisut olisivat olleet hieman erilaisia.

Ensimmäisessä ehdotuksessa tälle vuodelle olisi tullut 3,5 prosentin yleiskorotus, joka olisi ollut voimassa 1. toukokuuta 2023 alkaen.

Lisäksi säiliöauto- ja öljytuotealalle, kuorma-autoalalle ja terminaalitoimintaan olisi tullut 400 euron kertaerä, joka olisi maksettu puoliksi huhtikuussa ja puoliksi syyskuussa.

Vuodelle 2024 ehdotettiin kahden prosentin yleiskorotusta ja 0,5 prosentin yrityskohtaista erää, jonka käyttämisestä olisi sovittu ensisijaisesti paikallisesti.

Näin ollen pelkät korotukset ilman kertaerää olisivat nostaneet palkkoja 5,5–6 prosenttia kahden vuoden aikana.

Kertaerän kustannusvaikutuksen on arvioitu olevan yhden prosentin.

Lue lisää: Ahtaajien työkiistassa ei vieläkään sopua

Toinen sovintoehdotus

Eilen sunnuntaina annettu toinen ehdotus ei sisältänyt kertaerää.

Tätä perusteltiin ehdotuksessa siten, että korotukset olisivat tulleet voimaan jo 1. maaliskuuta, eli kahta kuukautta ensimmäistä ehdotusta aiemmin. Ehdotuksen mukaan kertaerä on otettu huomioon korotusajankohdissa vastaavalla yhden prosentin kustannusvaikutuksella.

Toisessa ehdotuksessa palkat olisivat nousseet tänä vuonna 3,4 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi olisi tehty niin sanottu sentitys, joka nostaisi kustannusvaikutuksen 3,5 prosenttiin.

Vuonna 2024 palkankorotusten kustannusvaikutus sentittämisineen olisi ollut 2,5 prosenttia. Palkat olisivat nousseet huhtikuussa, kun ensimmäisessä ehdotuksessa korotus olisi tehty toukokuusta alkaen.

Koko sopimuksen palkkoja korottava vaikutus olisi ollut 6,1 prosenttia kahden vuoden aikana. Lisäksi palkankorotuksen aiempi ajankohta olisi ehdotuksen mukaan nostanut palkkoja kertaerän verran.  

Lakot jatkuvat

AKT:n mukaan palkankorotustaso on riittämätön.

Sovintoehdotusten palkkaratkaisut olisivat olleet jotakuinkin samaa luokkaa kuin teknologiateollisuuden työntekijöiden palkkaratkaisu, jota on viime vuosina pidetty niin sanottuna työmarkkinakierroksen päänavaajana, joka määrittelee palkankorotusten yleisen linjan.

AKT on kuitenkin kritisoinut sitä, että yksi ala määrittelee muiden palkankorotukset. Työnantaja puolestaan on halunnut pysyä kiinni linjassa.

AKT:ta hiersivät toisessa sovintoehdotuksessa myös kokonaan poisjätetyt tekstikysymykset, joita oli kosolti ensimmäisessä ehdotuksessa.

Teksteissä määriteltiin alakohtaisesti muun muassa vanhempainvapaan kirjauksia ja työaikaa.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten sovittelu tai neuvottelut jatkuvat.

Se on kuitenkin varmaa, että muun muassa Suomen satamia jumiuttava ahtaajien lakko jatkuu nyt toiselle viikolle.

20.2.2023 klo 8.12: Korjattu virhe ingressistä, jossa kerrottiin, että työntekijäpuoli olisi hyväksynyt ehdotukset. Todellisuudessa työnantajapuoli olisi hyväksynyt ehdotukset.