Kommentti: Lakkosuma uhkaa Suomea – pettymykseen päättyneessä teknologiateollisuuden sovittelussa käydään taistoa paikallisen sopimisen roolista

Teollisuusliiton hallitus hylkäsi yksimielisesti valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoesityksen. Perusteeksi sanotaan se, etteivät palkankorotukset olleet riittävän suuria, kun kova inflaatio syö palkansaajien ostovoimaa.

Sovintoesitys tarjosi kahdelle vuodelle 6,6 prosentin korotuksia. Tänä vuonna korotusta olisi tullut 4,1 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Tämä on kuitenkin yksinkertaistettu malli tarjolla olleesta ratkaisusta.

Sovintoesityksessä on suuri paino paikallisella sopimisella, jotta yrityskohtaiset tilanteet voitaisiin huomioida. Osalla yrityksillä menee paremmin kuin toisilla ja näin palkkojen korotuskyky vaihtelee.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto painotti perjantaina aamulla, etteivät korotukset olisi olleet kaikille samoja.

– Kaikki työntekijät eivät olisi saaneet 4,1 prosenttia vastaavaa korotusta tänä vuonna. Nämä sovintoesitykset prosentit eivät meidän hallituksen mielestä ole riittäviä. Palkansaajien ostovoimaa syövä inflaatio on korkea. Koitamme saada suurempia korotuksia, Aalto kommentoi valtakunnansovittelijan toimistolla.

Teollisuusliitto ei sinänsä ole paikallista sopimista vastaan. Liitto on sopinut aiemmilla kierroksilla paljon paikallista sopimista mahdollistavaa pykälistöä työehtosopimuksiin.

Nyt esillä oli kuitenkin malli, joka olisi ollut paikallisen sopimisen kautta rahakkaampi osalle Teollisuusliiton jäsenistä.

Sovintoesitykseen oli luotu 250 euron kertakorvausta sekä yleiskorotuksia perälaudoiksi sen varalta, ettei paikallisesti päästäisi helmi-maaliskuun aikana sopuun. Esitys ei ole ihan yksinkertaisimmasta päästä.

Ongelmia aiheutuu siitä, että jäsenien erilainen kohtelu on vaikeata hyväksyä mille tahansa työntekijäliitolle. Erisuuruiset palkankorotukset olisivat riski keskinäiselle kateudelle ja kyräilylle liiton sisällä.

Lue myös: Teknologia-alan sovintoehdotus hylättiin – "Voi olla todennäköistä, että lakot toteutuvat"

Taisto paikallisuudesta

Työnantajille vastaava paikallisen sopimisen lisääminen on puolestaan ollut tavoite jo pitkään. Sopimista halutaan viedä paljon yritystasolle.

Palkansaajat pelkäävät, että paikallinen sopiminen tarkoittaisi palkoista ja työehdoista joustamista ennemmin alas- kuin ylöspäin.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien nykykiistassa voi nähdä viitteitä pidemmän ajan taistosta paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Edellinen vastaava otatus nähtiin viime vuonna, kun UPM halusi liiketoimintakohtaisia sopimuksia ja Paperiliitto harasi vastaan. Sopu syntyi silloin vasta pitkän lakkoajan jälkeen.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon suurempia korotuksia Teollisuusliitto saa väännettyä nyt tarjolla olleeseen pakettiin. Vai muuttuuko sisällössä lähinnä se, että kaikki saavat varmasti noin 6,6 prosentin korotukset kahden vuoden aikana.

Kokonaisuuden kannalta on murheellista, että sopuun kuljetaan todennäköisesti lakkojen kautta. On vaikea nähdä, että ennen ensi keskiviikkoa syntyisi sopu.

Teollisuusliitto aloittaa keskiviikkona lakon 50 toimipisteessä, jos sopua ei synny tai valtiovalta siirrä lakkoa. Työnseisaukset ovat voimassa 1.–3. helmikuuta.

Valtiovalta voi siirtää lakkoa esimerkiksi sen takia, jos sovittelulle on syytä antaa enemmän aikaa. Perjantaina osapuolet vaikuttivat olevan kuitenkin ainakin hetkellisesti umpikujassa.

Teollisuusliitto on lisäksi jättänyt varoitukset 8. helmikuuta alkavalle lakolle, joka kestäisi kolme päivää 122 toimipaikassa.

Lakkoja on lisäksi tulossa kaupan alalle ja mahdollisesti myös kuljetusalalle, jos sovintoa ei saada aikaan.

Suomea uhkaa nyt lakkosuma.