Ähtärin eläinpuiston neljä majavaa päättivät kesän korvilla jättää kotilampensa ja karkasivat luontoon veden alle kaivamaansa tunnelia pitkin. Nyt karkulaiset pyritään poistamaan luonnosta.
Ähtärin eläinpuiston viestintäpäällikkö Lea Lahtinen kertoo, että eläinpuisto menetti paon myötä kaikki majavansa.
– Eläinpuistossa on ollut majavia lähes sen koko olemassaolon ajan, eli lähtö näkyy puiston lajikirjossa. Puiston entinen majavalampi on nyt joutsenten käytössä, Lahtinen toteaa.
Majavat karkasivat luonnonpuistosta omalta kannaltaan oivaan aikaan, eli toukokuussa majavien rauhoitusajan kynnyksellä.
– Eläinpuiston henkilökunta seurasi majavien liikkeitä silloin ja pyrimme saamaan niiden olinpaikan selville. Näyttää vahvasti siltä, että ne ovat asettuneet elelemään eläinpuiston tuntumaan.
Majava jyrsii puuta Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Timo Ahopelto.
Eläinpuistolla on vastuu karkulaisista
Lahtinen tähdentää, että vaikka alueella asuu majavia muutenkin, eläinpuisto on vastuussa omista karkulaisistaan. Valvovan viranomaisen kanta on, että karkulaiset tulisi pyrkiä poistamaan luonnosta.
– Vaikka ne ovat meille rakkaita eläimiä eikä tehtävä ole helppo, meidän on asia jollain tavalla hoidettava. Yksi osa asiakokonaisuutta on se, että kanadanmajava on vieraslaji Suomen luonnossa. Alkuperäinen lajimme on euroopanmajava, jonka kantaa kanadanmajava voi estää kasvamasta. Me emme voi eläinpuistona olla tarkoituksellisesti tukemassa vieraslajin kasvua alueella.
Lisäksi kanadanmajavien patorakennelmat voivat aiheuttaa haittaa ympäristössään. Ähtärin karkulaiset ovat tukkineet muun muassa yhden tierummun ja vesi on nousut tielle.
– Olemme pyytäneet riistakeskukselta luvan putken suun avaamiseen. Samaa putken suuta ovat avanneet paikalliset asukkaat, joita tulvavesi on häirinnyt.
Majava uiskentelee Ähtärin eläinpuistossa. (Kuva: Timo Ahopelto.)
Majavia voi metsästää sallittuna aikana
Majavien rakentamia patoja ei voi periaatteessa purkaa milloin tahansa vaan vain kesäkuun puolesta välistä lokakuun puoleen väliin. Sen jälkeen pesään ei saa koskea.
Jos majava asettuu ei-toivotulle alueelle, esimerkiksi sähköyhtiölle hankalaan paikkaan tai asutusalueelle, niitä voi yrittää häätää pois purkamalla niiden rakennelmia.
– Ellei se onnistu, niitä on lupa metsästää sallittuna aikana, Lahtinen selvittää.
Eläinpuistosta karanneita majavia ei yritetä loukuttaa elävinä, koska se voi aiheuttaa niille kärsimystä. Myös nukutusaseen käyttämiseen liittyy useita ongelmia ja riskejä.
– Majavat saattavat vaikka hukkua sellaisessa tilanteessa.
Tapauksesta kirjoitti ensin Iltalehti.
Tässä Ähtärin eläinpuiston majavat uiskentelevat vielä kotimammessaan. (Kuva: Timo Ahopelto.)
Tällainen on kanadanmajavaKanadanmajava on Suomen suurin jyrsijä. Se voi kasvaa yli metrin mittaiseksi ja kolmekymmentäkiloiseksi. Hännän pituus on 22–38 senttiä. Majavan takajaloissa on uimapoimut, ja eläin ui ja sukeltaa hyvin. Majava rakentaa patoja vesistöihin. Kanadanmajavan erottaminen euroopanmajavasta on hankalaa, sillä lajeilla on ulkoisia eroja lähinnä hännän mitoissa ja muodossa. Kanadanmajava on istutettu Suomeen. Kanadanmajavia arvioidaan olevan 4 000–7 000 yksilöä. Majava syö lehtipuiden kuorta, versoja ja lehtiä sekä joskus männyn kuorta. Patolammet ovat tärkeitä vesilintupoikueille. Kanadanmajavaa saa metsästää metsästysaikana Lähde: Suomen riistakeskus |