Espoolainen Leena Kauppila on kyllästynyt pulleisiin peuroihin, joiden ahneudella ja nokkeluudella ei tunnu olevan mitään rajaa.
Mitä voi tehdä, kun tiluksilla piipahtelevat kauriit ja peurat alkavat todella riepoa? Tätä on pohtinut yksi jos toinenkin eteläsuomalainen hyötypuutarhuri ja kukkien kasvattaja, maanviljelijöistä ja metsänhoitajista puhumattakaan.
Myös espoolaisen Leena Kauppilan puutarhassa metsä- ja valkohäntäkauriit ovat tuttu näky.
– Kauris kävi [taas] pihalla. Korkea aita, piikkilanka sen alla, luujauho ja verijauhe eivät auttaneet, Kauppila kertoo tuoreessa Facebook-päivityksessään.
Kauriit olivat popsineet tällä kertaa punajuuret istutuslaatikoista ja tallanneet muut kasvit. Kesäkukat, orvokit, pavut ja mansikat oli syöty ympäri pihaa.
Tulppaanitkin ovat Kauppilan mukaan menneet keväisin parempiin suihin lähes juuria myöten. Sipulit peurat ovat sentään jättäneet syömättä.
Kauriiden runtelemia mansikoita parvekelaatikoissa Leena Kauppilan pihassa Espoossa.
Ahkeraliisat ovat lähteneet kokonaan irti maasta kauriiden vierailun jäljiltä.
Kauriit söivät myös punajuuret Leena Kauppilan puutarhasta.
Lue myös: Valkohäntäpeura synnytti kolme vasaa amerikkalaismiehen takapihalle: "Se oli aikamoinen näky"
Kauriin mahaan päätyvät myös pölyttäjien apajat
Kauriit ovat riesa myös Kauppilan vapaa-ajanasunnon puutarhassa Hiittisten saaristossa. Siellä kauriiden mahaan ovat päätyneet kukkien lisäksi perunanvarret, raparperit ja marjapensaiden latvat sekä omenapuut niin korkealta kuin kauriin kuono ylettyy.
– Mikä pahinta, täällä saaristossa ne syövät myös luonnonkukat. Puutarha-aitauksen ulkopuolella ei kuki mitään. Ne ovat järsineet myös kaikki katajat, eikä mitään havupuiden taimia täältä enää löydä.
– Vielä parikymmentä vuotta sitten täällä oli niin hirveästi puuntaimia, että piti joka vuosi oksasaksien kanssa laittaa polut kuntoon. Nyt ei ole sellaista ongelmaa ollut ainakaan 15 vuoteen. Ne syövät taimet sitä mukaa kuin niitä ilmaantuu, Kauppila kertoo MTV Uutisille.
Kauppilan mukaan kauriiden ruokavalioon ovat sopineet mainiosti myös mustikanvarpujen kukkivat ja marjovat latvukset sekä kanervat.
Riistakameran kuvassa valkohäntäpeura syö saaristossa kesällä marja- ja ruusupensasta. Kauriit ruokailevat yleensä yön rauhassa.
Lue myös: Kauris loikkii juhannuksen viettoon Jyväskylän keskustassa – katso video ja ota mallia!
Kaikki konstit kokeiltu
Pienikokoiset sorkkaeläimet ovat runsastuneet viime vuosina niin paljon, että Kauppila on päätynyt rakentamaan Hiittisissä istutustensa suojaksi 2,4 metriä korkean aidan.
– Ja se ei olekaan helppoa, koska kauriithan myös uivat. Ja aidasta huolimatta tänä kesänä yksi aamu, kun heräsin, täällä oli kauris aitauksen sisällä. Se oli hypännyt aidan yli.
– Yhdessä riistakamerakuvassa näkyy, kun kauris yrittää hypätä aidan yli. Sillä kertaa se ei onnistunut, Kauppila kertoo.
Kauris yritti hypätä 2,4 m korkean aidan yli Hiittisten saaristossa. Yritys päätyi Leena Kauppilan riistakameraan.
Ennen aitaa Kauppila sanoo kokeilleensa kaikki konstit.
– Olen kokeillut keltaiset nauhat, veret, luujauhot ja erilaiset pelottimet. Minulla oli esimerkiksi sellainen porttivahti, joka meni päälle liiketunnistimella ja sanoi vaikka että "tervetuloa". Se sai kauriit pelästymään muutaman kerran, mutta sitten se ei enää vaikuttanut.
– Lampaanvilla on ollut viimeinen kokeilu. Sekään ei auttanut yhtään.
Lue myös: Luonnonsuojeluliitto kannattaa valkohäntäkauriin luokittelemista haitalliseksi vieraslajiksi
Jotkut eivät kasvata enää mitään
Kauppila on Espoon puutarhayhdistyksen puheenjohtaja. Hän sanoo, että ei tiedä yhtään paikallista puutarhuria, joka ei olisi valittanut kauriista.
Jotkut ovat päätyneet olemaan kasvattamatta puutarhassaan enää yhtään mitään.
– Kauriit tulevat jopa terassille syömään pelargonioita. Sekin on niiden herkkukasveja.
Syöttäminen suututtaa
Kauppila kertoo, että luonnoneläimet eivät häntä harmita, mutta häntä harmittaa se, että metsästäjät syöttävät kauriita ja pitävät siten kantaa yllä.
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, Suomeen riistaeläimeksi tuotu valkohäntäkauris eli valkohäntäpeura on luokiteltu Suomessa vieraslajiksi.
Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan yksittäinen metsästäjä vie hirvieläimille talvella keskimäärin 600 kiloa ruokaa.
– Metsästäjät ruokkivat kauriita talvella, jotta ne lisääntyisivät mahdollisimman hyvin. Ne saavat [sen ansiosta] jopa 3–4 vasaa keväällä. Sitten on taas lisää metsästettävää. Ne eivät Suomessa edes menestyisi, ellei niitä talviruokittaisi, Kauppila toteaa.
– Ja ihan pienellä ruokamäärällä ne eivät elä. Espoossa ne käyvät usein lintulaudatkin tyhjentämässä, mutta ne tarvitsevat hurjan paljon enemmän ruokaa. Espoossa on jopa Keskuspuistossa ruokintapaikkoja. Niihin viedään ihan traktorilla ruokaa.
Lue myös: Minna kuvasi poikkeuksellisen riitapukarin: Jänis antoi kauriille nyrkistä
Kauppila kuvaa "syöttökauriita" paksuiksi possuiksi.
– Ne ovat ihan possun näköisiä talvella, kun ne ovat niin hyvin ruokittuja. Kesällä ne laihtuvat, Kauppila sanoo ja naurahtaa.
Kauppila, Espoon puutarhayhdistys ja ympäristöyhdistys sekä palstaviljelijät ovat vaatineet kauriiden talviruokintakieltoa Uudenmaan riistafoorumilta.
– Mitään villieläimiä ei pitäisi ruokkia näin massiivisesti. Se lisää myös esimerkiksi supikoiria, rusakoita ja mäyriä.
Katso myös: Mitä kuuluu Helsingissä seikkailleelle "mysteeripeuralle"? Korkeasaaresta kerrottiin tammikuussa, missä eläin on nyt
2:58
Katso myös: Mitä kuuluu Helsingissä seikkailleelle "mysteeripeuralle"?