Miten maistuu paikallinen bambu Ähtärin pandoille? Hyvältä vaikuttaa ensimaisteluiden perusteella!
Ähtärin vetonaulat Lumi ja Pyry saivat torstaina ensimmäistä kertaa ruokavalioonsa kotimaista bambua Ähtäri Zoossa. Perjantaina aamulla pandahoitaja Anna Palmroth kertoo, että lähes kaikki kotimaiset bambut oli syöty yön aikana.
– Ainoastaan kahdesta lajikkeesta oli syöty puolet, mutta nämä lajikkeet maistuvat muutenkin huonommin meidän pandoille tähän aikaan vuodesta. Voisi sanoa, että pandat syövät Suomessa kasvatettua bambua yhtä hyvin kuin Hollannissa kasvatettua.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttamassa Bambua pandalle Leader -hankkeessa on käytännön koeviljelmin selvitetty bambun kasvatuksen haasteita ja lähibambun tuotantoedellytyksiä. Bambun koekasvattajat toivat pandojen maisteltavaksi seitsemää lähialueella kasvanutta bambulajia.
Bambua kuluu Ähtärissä paljon.
– Pandoilla on bambua lähes jatkuvasti saatavilla. Sitä ne syövät 15-35 kg vuorokaudessa. Tähän ne käyttävät useita tunteja päivässä, Palmroth kertoi keväällä.
Täydennystä tulee viikottain Hollannista, 700-1200 kg kerrallaan. Paino vaihtelee lajikkeen mukaan.
Lue lisää: Rahtina jopa 1200 kiloa bambua viikossa – Ähtärin pandat Lumi ja Pyry nauttivat ruuasta lähes vuorokauden ympäri
Mukana yli 30 kasvattajaa
Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan tuhatkunta. ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttamassa Bambua pandalle -hankkeen koekasvatuksissa on ollut kolmen vuoden aikana yli 20 lajia.
Parin talven jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta pakkasenkestävintä lajia. Hankkeessa on ollut mukana yli kolmekymmentä bambun koekasvattajaa Ähtäristä ja lähialueelta.
Pandat asuvat korkealla vuoristossa, jossa on talvisin pakkasta ja lunta. Suurimmat erot vuoriston ja suomalaissa olosuhteissa ovat ilman kosteus ja lumen määrä.
Suomessa bambun kasvatuksen suurimmat haasteet ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevätalven kuivattavat tuulet. Lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu, mutta pakkasenkestävimmät lajit versovat keväällä uudestaan, mikäli juuriston ei pääse jäätymään.
Pandojen maisteltavina ovat lajit Phyllostahcys aureosulcata (3 eri lajiketta), Phyllostachys bissetii ja Phyllostachys nuda sekä Pseudosasa japonica (2 eri lajiketta) . Hitaammin kasvavat Fargesia lajit pääsevät koemaistatukseen vasta kesällä 2019.