Koronavirus on aiheuttanut kymmenittäin kuolemia hoivakodeissa Helsingissä ja Kiuruvedellä. Professori toivoo, että vanhojen ihmisten elämien loppuvaiheet hoidettaisiin niin hyvin kuin mahdollista.
Tuoreimpien lukujen mukaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on Suomessa kuollut 75 ihmistä.
Menehtyneistä 48 on ollut Helsingin hoivakotien ja 11 Kiuruveden Kalliosydän-hoivakodin asukkaita.
Lue myös: Helsingin hoivakodeissa on koronaan kuollut 48 asukasta, koronakuolemat yksiköissä olleet nousussa: "Jopa käsidesejä puuttui"
Yhteensä siis noin neljä viidesosaa koronakuolemista on tapahtunut kahden kunnan hoivakodeissa.
Gerontologian eli käytännössä vanhenemisen tutkimuksen professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta sanoo, että luku on suuri, muttei yllättävä.
– Hoivakodeissa asuu monella tavalla sairaita ja vanhoja ihmisiä. Jos he eivät olisi monella tavalla sairaita ja heillä ei olisi huono toimintakyky, he eivät olisi hoivakodissa, Jylhä muistuttaa.
– Toinen syy on tietenkin se, että kun asukkaat ovat niin huonossa kunnossa, he tarvitsevat välttämättä sellaista apua, jota ei voi antaa kaukaa. Jos ihminen tarvitsee apua pukeutumiseen, peseytymiseen ja syömiseen, sitä ei anneta etänä tai edes viiden metrin päästä.
Lue myös: Valtaosa Suomen korona-kuolemantapauksista on hoivakotien asukkaita – Helsingissä 48 vanhusta menehtynyt tautiin, Kiuruvedellä 11
Oman haasteensa aiheuttavat toki myös hoivakotien rajalliset resurssit. Sairastelu verottaa myös henkilökuntaa, ja yhden hoitajan on hoidettava montaa potilasta.
Potilaitakaan ei käytännössä ole mahdollista eristää toisistaan juurikaan.
– Siellä ovat Suomen haavoittuvimmat ja heiveröisimmät ihmiset. On vaikeaa kestää tällaista viruksen hyökkäystä, Jylhä sanoo.
Pelkkä kamaluuden päivittely ei riitä
Hoivakodeissa tapahtuvien kuoleman määrä on herättänyt huolta jo jonkin aikaa, kun huomioon on otettu ulkomaiset esimerkit.
Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa hoivakotiin levinnyt koronavirus on surmannut suuria määriä vanhoja ihmisiä.
Suomessa Kiuruveden Kallionsydän-hoivakodin toimintavastuu jouduttiin jo siirtämään Attendolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymälle erittäin vakavan koronavirusepidemian takia.
– Tämän yleisen päivittelyn ei pitäisi päättyä vain siihen, mihin se nyt vähän on päättynyt, että voi voi, kyllä nyt on kamalaa, Jylhä lataa.
Jylhän mukaan "hoivakodeissa ihmiset tulevat elämänsä loppuun joka tapauksessa".
– Meillä on pyrittykin siihen, että hoivakodissa asuvat ihmiset voisivat olla siellä elämänsä loppuun saakka, eikä heitä lähdettäisi rynkyttämään minnekään ensiapuasemalle, mistä on pelkästään haittaa ihmiselle.
Lisää lääkäriresursseja viimeisiä päiviä varten
Kun koronavirus kasvattaa hoivakotikuolemien määrää, on Jylhän mielestä erityisen tärkeää kiinnittää huomio vanhojen ihmisten elämien viimeisiin vaiheisiin – käytännössä kuolemaa edeltäviin päiviin.
– Minusta on erityisen tärkeää, että kunnat tekisivät kaikkensa, ei vain sen eteen että tartuntojen määrää vähennetään, joka on tärkeää, vaan myös sen eteen, että vanhojen ihmisten elämien loppuvaiheet voitaisiin hoitaa niin hyvin kuin mahdollista.
– Se tarkoittaa kuolemaa edeltäviä päiviä ja sitä kuolemisen prosessia, joka meillä kaikilla on edessä ennemmin tai myöhemmin.
Käytännössä Jylhä toivoo hoivakoteihin hoitajaresurssien lisäksi esimerkiksi myös lääkäriresursseja.
– Vaikka lääkäriä ei kaiken aikaa tarvittaisi, koko ajan olisi lääkäri, jolta voisi kysyä, saada neuvoa ja joka voisi hoitaa lääkitysasioita, Jylhä mainitsee.