Atooppinen iho vaikuttaa pahimmillaan koko elämään. Valtakunnallista ihoviikkoa vietetään ensimmäistä kertaa marraskuussa 2018.
”Ajattelin alkuun, että se on vain ihottuma, joka hoidetaan pois. En ymmärtänyt, että se on pitkäaikaissairaus, eikä sitä osattu oikein selittääkään.”
– Kariitta, kokemusasiantuntija
Aloita aamusi ihon rasvaamisella. Valitse vaatteet, jotka eivät ärsytä, purista, kutita tai hankaa. Älä syö suklaata – se saa ihon hurjistumaan. Jos ihosi on jo huonossa kunnossa, et voi meikata.
Atooppinen iho vaikuttaa pahimmillaan koko elämään.
– Ihosairauksia pidetään helposti vain kosmeettisena haittana, mutta todellisuudessa ne ovat pitkäaikaisia elämänlaatuun ja moniin valintoihin vaikuttavia sairauksia, sanoo tutkimustuloksia avaava asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, iho ja astmaliitosta.
Suomalaisista 25–30 prosentilla on jossakin elämänsä vaiheessa atooppisen ihottuman oireita. Se koskettaa siis reilusti yli miljoonaa ihmistä.
Atooppinen ihottuma
- Lievässä ihottumassa iho on kuiva, kutiaa satunnaisesti ja pienet alueet punoittavat. Vaikeassa ihottumassa on jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Ihottumaan liittyy myös esimeriksi verenvuotoa. Iho rikkoutuu ja paksuuntuu huomattavasti.
- Hoitona on yleensä perusvoide 1–2 kertaa päivässä. Pahemmassa vaiheessa voidaan käyttää myös kortisonivoidetta tai lääkehoitoa. Keskivaikeaa ja vaikeaa atooppista ihottumaa hoidetaan myös valohoidolla.
- Melko tyytyväisiä hoitoonsa oli 47 prosenttia kyselyyn vastanneista. Mitä vaikeampi ihottuma, sitä harvempi oli tyytyväinen hoitoon.
Ihon kunto vaikuttaa jopa seksuaalisuuteen
Atooppinen iho ei ole "vain ihottumaa". Se on pitkäaikaissairaus, joka on olemassa koko loppuelämän.
Tuhat atoopikkoa vastasi Allergia-, iho- ja astmaliiton kyselyyn, jossa selvitettiin, miten atooppinen ihottuma vaikuttaa elämään. Kävi ilmi, että se vaikuttaa – jopa hyvin paljon.
Monilla vastaajilla ihon kunto vaikutti niin itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin, uravalintoihin kuin seksuaalisuuteen ja perheen perustamiseenkin. Osa oli vaihtanut ammattia atooppisen ihon vuoksi.
Vastanneista 29 prosenttia koki ihottuman vaikuttaneen jollain tavalla seksuaalisuuteen, 22 prosenttia parisuhteisiin.
– Atooppisen ihottuman hoito vaatii jaksamista silloinkin, kun hoitoväsymys iskee. Sairaus ei anna lomaa, Toikko kuvailee Ihoviikon mediatilaisuudessa.
”Kun iho lehahtaa ja alkaa yhtäkkiä kutittaa, ei pysty keskittymään. On ihan sama, mitä ihmiset ympärillä puhuvat.”
– Kariitta, kokemusasiantuntija
Kun iho on rikki, ei voi hikoilla; silloin jumpat ja treenit jäävät väliin. Ihon kutina, hilseily ja rikkoutuminen vaikeuttavat nukkumista, mikä taas vaikuttaa työssä jaksamiseen ja elämänlaatuun.
48 prosenttia vastanneista oli kokenut ihottuman vaikuttavan minäkuvaan ja itsetuntoon. 22 prosenttia oli kokenut kiusaamista atopian takia.
Hikoileminen sattuu, lomille ei pääsekään
Yleistäen voisi sanoa, että kun atooppinen iho voi hyvin, ihminen voi hyvin. Kun ihon kunto puolestaan on huono, se vaikuttaa kaikkeen.
– Hikoileminen sattuu, ja moni voikin harrastaa liikuntaa, jossa ei niin hikoa. Jumppatunnilla voidaan miettiä, mihin nurkkaan asetun, ettei ilmastointi puhalla ihoon, koska sekin voi sattua, Toikko kuvailee.
Lue myös: Marikan atooppinen iho vaikuttaa pahimmillaan koko elämään: "Joskus olen joutunut jopa pyytämään siskoa käymään kaupassa puolestani"
Kuvituskuva.
Joskus atooppinen iho kutisee niin, että keskittyminen herpaantuu.
– Iho on arvaamaton. Olet suunnitellut vaikkapa lomamatkan, jolle et sitten voikaan lähteä, Toikka sanoo.
Vertaistukea
"Voidaan kysyä esimerkiksi 'tarttuuks toi'"
Ihottumaa ei voi piilottaa esimerkiksi käsistä tai kasvoista, mikä kerää puoleensa ulkopuolisten kommentteja.
– Voidaan kysyä esimerkiksi "tarttuuks toi" tai "etkö hoida itseäsi". Pääasiassa kohtelu on varmasti hyvää ja on ymmärrystä, mutta voi tulla myös kommentteja, että "olet kutinan takia sairauslomalla?" Ei aivan ymmärretä, miten vakavasta asiasta voi olla kyse, Toikko kuvailee.
Osa kauhistelee, osa antaa hyvää tarkoittavia neuvoja, jotka voivat tuntua atoopikosta lähinnä ahdistavilta: kaikkea kokeillutta atoopikkoa voidaan kehottaa testaamaan gluteenitonta tai maidotonta ruokavaliota tai "jotain rasvaa".
– Tuntuu, että monilla on ajatus, että hei, minä parannan sinut, kokemusasiantuntija ja atoopikko Kariitta kertoo Ihoviikon tilaisuudessa.
Kuvituskuva.
”Muut ehtivät lähteä, jos saunassa ollaan, kun itse vielä jään rasvaamaan.”
– Kariitta, kokemusasiantuntija
Toisinaan ihmiset valittelevat omaa "kuivaa ihoaan".
– Ihmiset eivät tajua, että tässä on kivuliaasta ja hankalasta sairaudesta kyse, Karitta sanoo.
Älä kauhistele ihon kuntoa
Kariittan atooppinen ihottuma alkoi oireilla parikymppisenä. Aiemmin avoin ja sosiaalinen ihminen alkoikin jäädä neljän seinän sisään, kun ihottuma oli pahimmillaan.
– Teen yleensä niin, että jos on uusia ihmisiä, yritän sanoa esimerkiksi sivulauseessa, että minulla on atooppinen ihottuma, hän kuvaa.
Kuvituskuva.
Joku voi kauhistella ihon kuntoa, vaikka oikeasti iho voisi tänään paremmin kuin eilen.
– Ihmiset eivät tiedä, miten paljon se satuttaa, Kariitta kuvailee.
Atoopikkokyselyn toteuttivat yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, YouGov sekä Sanofi. Siihen vastasi yli 900 vastaajaa. Lisäksi toteutettiin kohderyhmähaastatteluja.
Valtakunnallista ihoviikkoa vietetään ensimmäistä kertaa 12.–18.11.2018.
Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto, Allergia-, iho- ja astmaliiton Ihoviikko 2018 -kampanjan pressitilaisuus