Münchenin turvallisuuskokouksessa Eurooppa sai brutaalilla tavalla vahvistuksen siitä, että maailmankylän uusi sekava sheriffi uhkaa maanosaa uudella Jaltalla. Tästä lähtien lähes 80 vuotta kestänyt transatlanttinen yhteistyö on enää muisto vain, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.
Muistaako kukaan enää Pariisin Notre Damen katedraalin joulukuisia avajaisia, jonne Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump saapui yllättäen Ukrainan väreissä siniseen pukuun ja keltaiseen kravattiin sonnustautuneena? Tuon jo ikuisuuden päässä olevan, toiveita herättäneen tapaamisen jälkeen Ukrainan presidentti Volodimir Zelenskyi viestitti somessa hyvissä tunnelmissa käydystä hedelmällisestä keskustelusta Trumpin kanssa.
Ehkä muistissa on vielä se, miten vain pari päivää virkaanastumisensa jälkeen Trump latelikin yllättäen kovia uhkauksia Kremlille.
Hän sanoi vaativansa kestävää rauhaa Ukrainalle ja uhkasi pakottaa Venäjän rauhaan talouspakotteilla pelaamalla öljyn maailmanmarkkinahinnalla. Lisäksi hän mollasi avoimesti presidentti Vladimir Putinia kertomalla, miten tämä tuhoaa Venäjän inflaatiolla ja huonolla taloudenpidolla, ja pilkkasi tämän jo kolme vuotta käymää sotaa, jonka piti olla ohi sadassa päivässä.
Se nostatti toiveita Ukrainassa ja lännessä.
KGB-kettu ja sylikoira
Mutta yksi puhelu Kremliin riitti, kun Trumpista tuli taas Putinin sylikoira. Sellaiseksihan häntä pilkattiin Helsingin tapaamisensa jälkeen Putinin kanssa vuonna 2018, kun hän myötäili Venäjän presidenttiä tiedotustilaisuudessa.
Viime keskiviikkona käydyn puhelun jälkeen Trump kehui erittäin hedelmällistä puhelua Kremlin isännän kanssa.
Ihmekö tuo, sillä hänen mielestään heitä molempia yhdistää maalaisjärki. Puolen toista tunnin puhelun aikana ehdittiin hymistellä myös molempien kansojen suurta historiaa sekä muistella aseveljeyden auvoisuutta toisen maailmansodan aikana.
Tätä juuri oli pelätty: kun kokenut KGB-kettu pääsee käsittelemään itserakasta narsistia, tuloksen saattaa jo ennalta arvata.
Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton viestitti tuota pikaa puhelun jälkeen: ”Olen varoittanut moneen otteeseen siitä, että Trump suosii Venäjää Zelenskyin ja Putinin välisissä neuvotteluissa. Venäjän taistelusuoritus on ollut surkeaa, mutta Trump puolustaa Putinin päätöstä hyökätä Ukrainaan”.
Entisen pomonsa yhtä hyvin kuin omat taskunsa tunteva Bolton osui taas oikeaan. Niinhän siinä kävi.
Moskovan puhelun jälkeen seuraava shokki odotti Brysselissä torstaina, kun Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Pete Hegseth pölähti paikalle kehumaan Naton muille puolustusministereille ”planeetan parhaimman neuvottelijan” taitoja. Niihin kuuluvat hänen mukaansa realismi, joka pitää ymmärtää niin, ettei Ukraina voi saada vuoden 2014 rajojaan takaisin eikä sillä ole mitään saumaa päästä Naton jäseneksi.
Superneuvottelijan taitoja osoitti se, että valttikortit paljastettiin jo ennen kuin rauhanneuvotteluja Venäjän kanssa oli edes aloitettu.
München2
Englannin paljon parjattu pääministeri Neville Chamberlainkaan ei yltänyt ihan yhtä suureen taitamattomuuteen vuonna 1938, kun hän meni Müncheniin neuvottelemaan Tsekkoslovakiasta Adolf Hitlerin kanssa ja luovutti natsijohtajalle osia maasta ilman Tsekkoslovakian edustajaa huoneessa. Chamberlain palasi Lontooseen heiluttaen tyytyväisenä sopimuspaperia kutsuen sitä nimellä ”Peace of our time.”
Hitler pyyhki paperilla pöytää ja marssi Tsekkoslovakiaan 11 kuukautta myöhemmin.
Näillä eväillä saapuivat Münchenin turvallisuuskonferenssiin niin EU:n kuin Naton jäsenmaiden kutsuvieraat samoin kuin Ukrainan presidentti.
Ehkä pääministeri Petteri Orpokin sai suuresta tapahtumasta sellaisen käsityksen, että paikalle kannattaa aina tulla, kun kutsu käy. Kyseessä on maailman suurin riippumaton turvallisuuspoliittinen tapahtuma, jota on järjestetty Baijerin pääkaupungissa jo vuodesta 1963 lähtien.
Nykyään kunnia tulla kutsutuksi tulee noin 350 ihmiselle. Lisäksi kaupunki kuhisee tiedustelupalveluväkeä kuin muurahaispesä, Ukrainan sodan aikana erityisesti venäläisiä vakoojia saapuu runsain joukoin tapahtuman liepeille.
München on siis aina helmikuussa ehdottomasti ”the place to be”.
Nyt Orpon kohdalle osui kokous, joka jää taatusti tapahtuman historiaan.
Toinen lähes yhtä yllättävä ja historiallinen virstanpylväs nähtiin vuonna 2007, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin sai ensimmäistä kertaa kutsun Müncheniin. Silloin lännen edustajat yllättyivät Kremlin valtiaan aggressiivisesta puheesta, jossa syytettiin Yhdysvaltoja halusta luoda yksinapainen maailmanjärjestys.
Myöhemmin puhetta on pidetty yhtenä kylmän sodan jälkeisistä käännekohdista ja Putinin Venäjän ensimmäisenä merkkinä siitä, mitä tulossa on.
Sekava uusi sheriffi
Mutta tällä kertaa yllätyksen aiheutti Yhdysvallat murtamalla lännen yhtenäisyyden rajulla tavalla. Trumpin varapresidentti J.D.Vance julisti railakkaasti kateederilta: ”There is a new sheriff in town”! “Kaupungissa on uusi sheriffi”!
Niin kuin se olisi vielä jäänyt joltakin huomaamatta.
Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset odottivat suurvallan edustajalta Ukrainan sotaan liittyvää turvallisuuspoliittista puhetta, mutta joutuivatkin yhtäkkiä kuuntelemaan moraalipuhetta siitä, miten Euroopassa sananvapaus ja uskonnonvapaus on kuulemma tukahdutettu.
Aikamoista puhetta hallinnolta, joka oli juuri edellisenä päivänä pannut uutistoimisto AP:lle porttikiellon Valkoiseen taloon vain siksi, ettei tämä ei ole käyttänyt Meksikonlahdesta Trumpin vaatimaa uutta nimitystä Amerikanlahti.
Ennennäkemättömän paksua puhetta liittolaiselta oli myös se, etteivät Euroopan suurimmat uhat kuulemma tulekaan Venäjältä eivätkä Kiinasta, vaan maanosan sisältä johtuen siitä, että Eurooppa on luopunut joistakin perustavanlaatuisista yhteistä arvoistaan Amerikan Yhdysvaltain kanssa. Euroopan pyrkimys saada virheelliset tiedot ja vihapuhe poistetuiksi sosiaalisesta mediasta - molemmistahan perinteinen media joutuu raastupaan - oli Yhdysvaltain varapresidentin mielestä vain Euroopan hallitsevan eliitin pelkoa omien kansalaisten mielipiteitä kohtaan.
Vancen puhe sai ymmärrettävästi jäätävän vastaanoton salissa, ja vähäisetkin aplodit jäivät vaisuiksi. Vance tuli samalla osoittaneeksi todeksi sen, että hän on Elon Muskin, sosiaalisen median alustan omistajan ääni. Muskin esiintyminenhän on sitä tasoa, että häntä edes Trump ei tiettävästi halua päästää enää estradeille.
Münchenissä Saksan puolustusministeri Boris Pistorius oli ensimmäinen, joka pani Vancelle hanttiin ja saikin sillä raikuvat aplodit.
Vancen syytökset kuultuaan pani Pistorius tilaisuuteen etukäteen valmistelemansa puheen sivuun ja totesi painokkaasti, ettei demokratia suinkaan tarkoita sitä, että kuka tahansa voi sanoa ihan mitä tahansa. Hän harmeili myös Washingtonin viestien moniäänistä kakofoniaa, joka tekee tilanteen entistäkin sekavammaksi.
Euroopan kohtalona uusi Jalta?
Tämän sirkuksen tuloksena on pakko todeta, ettei Eurooppa todellakaan enää tarvitse vihollisia, kun ystävä on sellainen kuin Trump.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi jo Trumpin ensimmäisellä virkakaudella, että Nato on ”mort célébral”, aivokuollut, sillä Trumpin ollessa Yhdysvaltain presidenttinä ei Naton viidennen artiklan tuomaan suojaan voinut enää luottaa.
Yhdysvaltoihin täysin tukeutuvan Saksan liittokansleri Angela Merkel näki silloin aiheelliseksi loukkaantua tosiasioiden toteamisesta, mutta nyt tuskin kukaan kyseenalaistaa sitä, että nyt on tultu sellaisen Naton lopun alkuun, johon Suomi toiveikkaana liittyi.
Arvostettu ranskalaistutkija François Heisbourg toteaa, että transatlanttisen puolustuksen runsaat 70 vuotta kestänyt sykli on nyt tullut päätökseen.
Onko Trumpin porukalla selvää suunnitelmaa siitä, mitä tehdä?
Puheessaan Vance ei tosiaankaan käsitellyt Ukrainaa eikä Yhdysvaltain aloitetta sodan lopettamiseksi, vaikka juuri sitä häneltä odotettiin.
Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan korttipakka on sekaisin. Sheriffi Trumpin ja hänen alaistensa, puolustusministeri Hegsethin ja varapresidentti Vancen sekä muutamien muiden lausunnot, haastattelut ja niiden korjaamiset ovat antaneet Yhdysvaltain aikeista niin sekavan kuvan, että on pakko epäillä selkeän suunnitelman puutetta.
Myöskään Putinilta ei ole kuulunut mitään ehdotuksia. Silti Trump on sopinut Saudi-Arabiassa pidettävistä rauhaneuvotteluista Putinin kanssa. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on puolestaan ollut yhteydessä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroviin.
Eilen Washingtonissa tiedotettiin, että rauhanneuvotteluja valmistelevat Yhdysvaltain korkeat virkamiehet menevät Rubion johdolla Saudi-Arabiaan.
Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa vakavasti siltä, että Eurooppa todellakin loistaa niissä neuvotteluissa poissaolollaan. Ranskalaisen Le Monde -lehden mukaan tukea Euroopalle on tullut yllättävältä taholta. Kiinan ulkoministeri Wang Yi on nimittäin tarttunut tilaisuuteen ja ryhtynyt multilateralismin puolustajaksi: ”Sotaa käydään Euroopan maaperällä, ja Euroopalla täytyy olla iso rooli rauhanprosessissa.”
Toistaako historia taas itseään, eli onko rauhanneuvotteluista tulossa uusi Jalta, jossa isot päättävät pienempien päiden yli?
Vuonna 1945 Josif Stalin, Franklin Roosevelt ja Winston Churchill päättivät Jaltan konferessina tunnetussa tapaamisessaan keskenään Saksan kohtelusta ja etupiiriensä jaosta Euroopassa. Jalta sijaitsee Ukrainalle kuuluvalla Krimin niemimaalla, jota Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014.
Nyt urheasti hyökkääjää vastaan sotineen Ukrainan presidentti on sentään pääsemässä lopulta mukaan, sillä häneltä Trump odottaa diiliä maanalaisista mineraaleista, jälleenrakennussopimuksista ja muusta vastaavasta Yhdysvaltoja hyödyttävästä. Mutta Euroopan yli kävellään, vaikka sen roolista on tulossa keskeinen aselevon ja tulitauon valvojana, sillä Yhdysvallat ei sotilaitaan Ukrainaan lähetä.
Münchenin kokouksen isäntä, liittokansleri Olaf Scholz muistutti myös, että vaikka Yhdysvallat on toimittanut eniten aseita Ukrainalle, rahallisesti Ukrainan suurin auttaja on kuitenkin ollut Eurooppa. Eikä se asetelma muutu miksikään.
Hätäkokous Pariisissa
Tässä tilanteessa presidentti Macron on kutsunut EU-maiden johtajat hätäkokoukseen Pariisiin huomenna maanantaina. EU-maat ovat vaatineet sekä Ukrainan että Euroopan edustajien osallistumista rauhanneuvotteluihin, kieltäytymistä Venäjän vaatimista rajamuutoksista Ukrainassa sekä vahvoja turvatakuita Ukrainalle.
Suomea, Pohjoismaita ja Baltiaa edustaa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Zelenskyin mukaan Vance vakuutti hänelle Münchenissä, että Yhdysvaltain päämääränä on ”pysyvä rauha”. Le Monden mukaan Zelenskyi on sanonut menevänsä itse paikalle neuvottelemaan Putinin kanssa vain, jos pohjana on hänen hyväksymänsä, Trumpin kanssa laadittu yhteinen rauhansuunnitelma.
Zelenskyin puhe Münchenissä oli erittäin vahva vetoomus Euroopalle: ”Uskon, että hetki on koittanut rakentaa Euroopalle asevoimat”! Hän varoitti Euroopan maita siitä, että ajat ovat muuttuneet: Yhdysvallat ei tue Eurooppaa enää vain siksi, että se on aina tehnyt niin.
Pariisin tapaamisessa nähdään huomenna, saavatko Zelenskyin vahva vetoomus, Trumpin kovat otteet sekä Euroopan ylikävely EU-maat vihdoinkin toimimaan.
Sähköiskusta lähtölaukaus?
Macron on vaatinut Euroopan puolustusyhteistyötä ja yhteisen aseteollisuuden vahvistamista aina vuodesta 2017 lähtien ja varoittanut varsinkin Trumpin ensimmäisestä kaudesta asti siitä, ettei Eurooppa voi olla ikuisesti riippuvainen Yhdysvalloista.
Hänen vetoomuksensa ovat kaikuneet kuuroille korville.
Macronin vahvin tukija oli alusta lähtien Suomen presidentti Sauli Niinistö. Saksa sen sijaan ei letkauttanut asialle korvaansa. Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti Saksan liittokansleri Olaf Scholzin tekemään ennenkuulumattoman vedon eli panemaan 100 miljardia euroa Saksan puolustukseen, nousivat toiveet Ranskassa.
Saksan täyskäännös ja uusi aika, ”Zeitenwende”, lopahti kuitenkin heti, kun ilmeni, etteivät venäläiset onnistuneetkaan valtaamaan Kiovaa.
Macronin ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta on kyllä omaksuttu kaikkialla, myös Suomessa, mutta Euroopan puolustukseen asti ulottuvaa yhteistyöhalukkuutta ei ole tähän mennessä löytynyt.
Euroopan suuret muutokset vaativat aina pohjaksi kahden suuren, Ranskan ja Saksan, yhteispelin. Nyt Ranskan tukena on pääministeri Donald Tuskin johtama suuri Puola, ja niin sanottua Weimarin kolmiota eli Puolan, Ranskan ja Saksan historiallista kokoonpanoa on taas aktivoitu, tällä kertaa jopa vahvistettuna Britannialla, Italialla, Espanjalla ja vielä Ukrainalla.
Brittilehti Financial Timesin perjantaina julkaisemassa näyttävässä haastattelussa Macron kutsui Trumpin paluuta Valkoiseen taloon ”sähköiskuksi” Euroopalle. Se on hänen mukaansa tuonut uutta halua varmistaa maanosan tulevaisuus ja tukea Ukrainaa.
Haastattelussa Macron korostaa sitä, että Euroopan on luotava itselleen muskeleita niin puolustuksessa kuin taloudessa, vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista ja Kiinasta ja investoida omaan turvallisuuteen: ”Nyt on Euroopan momentum kiihdyttää vauhtia”!
Nyt, kun Eurooppa on selkä seinää vasten, ehkä Macronin vetoomukseen viimein vastataan. Ranskan järjettömän suuri valtionvelka on taas estänyt Ranskaa itseään tukemasta Ukrainaa niin paljon kuin maan koko edellyttäisi.
Zelenskyi puolestaan totesi Münchenin kokouksen jälkeen, että jotakin on selvästi muuttunut. Euroopassa aletaan hänen mielestään viimein ymmärtää, että jos Bryssel kyllästyttää, vaihtoehto on Moskova. Se helpottaakin valitsemista ratkaisevasti. Pariisin hätäkokouksessa nähdään, missä määrin muutos pitää paikkansa. Putin sai hyökkäyssodallaan aikaiseksi sellaisen ihmeen kuin Naton laajenemisen. Saako Trumpin hyökkäävä politiikka aikaan vielä suuremman ihmeen, lähtölaukauksen Euroopan puolustamiselle?
Ukrainassa taas löytyy huumorin aineksia haudanvakavassakin tilanteessa - tai juuri siksi. Nyt irvaillaan sillä, että rauhaa on hieronut kaksi kuukautta johtaja, jonka piti lopettaa sota yhdessä vuorokaudessa, johtajan kanssa, jonka aloittaman sodan piti kestää kaksi viikkoa, mutta joka on jo kestänyt kolme vuotta.
Lue myös:
Tutkija: Trump toteuttaa pelättyä pelikirjaansa: "Se on jo alkanut"
Lavrov luetteli Venäjän hyytävät vaatimukset ennen hyökkäystä Ukrainaan – nyt Putinin pelätään neuvottelevan koko Euroopasta