Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ehdottaa 15 000 paikkaa lisää korkeakouluihin helpottamaan osaaja- ja työvoimapulaa. Akavan mielestä tulevan hallituksen pitäisi myös kohdistaa uudet aloituspaikat väkirikkaille alueille.
Akavalla on vastauksia valmiina hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) koulutusta ja työvoimapulaa koskeviin kysymyksiin. Työperäisen maahanmuuton lisäksi työvoimapulaa voidaan helpottaa myös kotimaisin keinoin.
Löfgrenin mukaan aloituspaikkoja tarvitaan roimasti lisää, jos tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä.
– Nythän niitä on lisätty 12 000 ja varmaan tarvittaisiin 15 000 lisää, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin.
Aloituspaikkojen lisääminen tarkoittaa, että hallituspuolueet ovat valmiita laittamaan koulutukseen myös lisää rahaa. Akavan mukaan puolueiden pitäisi sitoutua koulutuksen kehittämiseen ja laatuun pitkällä aikavälillä hallituksen väristä riippumatta.
Ainakin vaalikamppailun aikana puolueet lupasivat, että koulutuksesta ei leikata. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan koulutus on nyt erityissuojeluksessa.
Koulutusta pitäisi myös suunnata väkirikkaille alueille aiempaa enemmän ja ennakoiden oikeille aloille.
– Kyllä me nähdään Akavassa tärkeänä, että painotetaanko me näitä aloituspaikkoja Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, jossa meillä on eniten väestöä, Löfgren sanoo.
Onko korkeakoulututkintojen painottaminen pienillä ikäluokilla järkevää, kun samaan aikaan ammattiosaajista on kova pula?
– Työllisyystilastoista näemme, että korkeakoulutus on se keino, joka parhaiten suojaa ihmisiä työttömyydeltä. Työllisyysaste on parhaimmillaan silloin, kun ihmisellä on korkeakoulututkinto takana.
Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin haastattelu ja kaikki muut uutisextran jaksot on nähtävissä MTV Katsomossa tai MTV:llä aina Seitsemän uutisten jälkeen.