"Muun muassa palveluntarve, alueiden erityispiirteet ja todellinen kustannusvaikuttavuus jäivät kokonaan arvioimatta." Harvinaisen tylyä palautetta ministeriölle tarjoilee akuuttilääkärit kritisoidessaan päivystysten ja sairaaloiden tulevaisuuden suunnitelmia.
Kenelläkään ei ole rahkeita aloittaa priorisointikeskustelua ja terveydenhuolto on täynnä potilashyötyä tuottamatonta työtä, toteaa jaoston puheenjohtaja Anna Meuronen.
Meurosen videohaastattelu on katsottavissa artikkelin alussa. Siinä muun muassa Meuronen kertoo, että aikaisemman tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että jos päivystysverkkoa supistetaan ja kevennetään, niin ruuhkautuminen lisääntyy ja kuolleisuus kasvaa.
Jaosto: Lääketieteessä toiminta pitäisi perustua tutkittuun tietoon
MTV Uutiset sai Lääkäriliiton akuuttilääketieteen alajaoston julkaisemattoman kannanoton liittyen sairaalaverkon ja päivystysten jatkomahdollisuuksiin.
Jaostosta kerrotaan, että työryhmä ei kerännyt työnsä avuksi näkemyksiä päivystyksien johdolta tai edustajilta.
"Työryhmän kokoonpanossa oli yksinomaan vain hyvinvointialueiden ylimpiä virkamiehiä, joista useimmilla ei ollut henkilökohtaista kontaktipintaa päivystysten toimintaan. Edustamme yhteispäivystyksistä pääsääntöisesti nykyään vastaavaa alaa, akuuttilääketiedettä, ja meitä ei ole millään tavalla hyödynnetty selvityksen aikana eikä valmistelussa."
Missä on tutkittu tieto? ihmettelee lääkärikannanotto.
"Työryhmä esittää merkittäviä muutoksia Suomen päivystys- ja sairaalajärjestelmään ilman että todellisia vaikuttavuusselvityksiä on tehty. Laajempaa eri tahojen kuulemista ei ole tehty. Aikataulu on varmasti ollut ongelma, mutta silloin ei pitäisi tehdä myöskään pitkälle meneviä ehdotuksia, mikäli tietoa niiden perustaksi ei todellisuudessa ole."
"Lääketieteessä pyritään muutoinkin toiminta perustamaan ’tutkittuun tietoon. Mikäli tavoitteena on henkilöstön riittävyyden turvaaminen, pitäisi selvitykset tehdä. Mikäli tarkoituksena on rahan säästäminen toimintojen alasajolle, pitää se kyetä rehellisesti sanomaan. Mutta nykyselvityksellä ei ole osoitettavissa, että myöskään rahaa säästyisi."
"Digi-, chat- ja etäpalvelut eivät sovellu korvaamaan päivystyksen toimintaa"
Sairaalaverkkoa pohtinut työryhmä ehdotti neljää sairaalaporrasta. Osa nykyisistä keskussairaaloista riisuttaisiin osasta toimintoja ja niitä nimitettäisiin "akuuttisairaaloiksi".
"Termi 'akuuttisairaala' on harhaanjohtava ja teennäisen tuntuinen, eikä kuvaa sisältöä. Lisäksi käytetään termiä 'akutologinen' ympärivuorokautinen päivystys. Tämän merkitys jää avoimeksi. Meillä Suomessa on akuuttilääketieteen erikoisala, 'akutologia', joka hoitaa kaikentyyppisiä päivystyspotilaita, ei eriteltyinä esimerkiksi konservatiivisiin, operatiivisiin tai anestesiologisiin."
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Sairaala- ja päivystysverkon harvennuksen aiheuttamien terveydenhuollon ongelmien ratkaisuksi ehdotettiin digi- ja etäpalveluita, kotisairaalaa, jalkautuvia ja liikkuvia arviointitiimejä, modernia ensihoitopalvelua ja potilassiirtoja, kehittyvää helikopterilääkäritoimintaa sekä etäpäivystys- ja konsultaatiomahdollisuuksia.
"Digi-, chat- ja etäpalvelut eivät pääosin sovellu korvaamaan päivystyksen toimintaa. Ne sopivat hyvin pienelle valikoidulle osalle potilaita. Ne sopivat parhaiten kiireettömään tunnettujen potilaiden jo tiedossa olevien ongelmien ratkaisuun. Käytettävyys päivystysyhteydessä rajoittuu lähinnä hoidon kiireellisyyden ja potilasohjauksen tarpeisiin eli 116117- palveluun. Ja koska kustannusten sekä kysynnän lisääntymisen hillintään halutaan apua, muodostaa etäterveydenhuollon palvelut vain hyvin matalan kynnyksen palveluita usein hyvinkin kalliilla hinnalla. Nämä palvelut tuotetaan tälläkin hetkellä pääosin ostamalla yksityissektorilta."
"Jalkautuvat ja liikkuvat arviointitiimit toimivat pääosin tukena päivystyspisteen toiminnalle, mutta ne eivät korvaa päivystyksen olemassaoloa. Hoitolaitosten potilaille nämä palvelut ovat kustannustehokkaita. Kustannus voi kuitenkin olla huomattava, mikäli muutoin itsenäisesti liikkuvia ihmisiä mennään arvioimaan ja hoitamaan koteihin. Ja mitä laajemmalla alueella tällaista toimintaa tehdään, sitä tehottomammaksi se muuttuu ja sitä enemmän se vie henkilöstöresurssia suhteessa potilasmäärään, koska suurin osa ammattilaisen ajasta kuluu autossa istuen."
"Lääkärihelikopterille aivan liikaa painoarvoa"
"Kohtaa 'moderni ensihoitopalvelu' ei avata eikä sen merkitys tässä yhteydessä avaudu. Selvityksen toimeksiannossa sekä yhteenvedossa annetaan aivan liikaa painoarvoa lääkärihelikopteritoiminnalle ja ensihoidon roolille yhteispäivystyksen peruspotilaiden hoidossa. Suomessa on jo toimiva moderni ensihoitopalvelu, mutta ei se korvaa päivystystä."
Lääkärit huomauttavat, että ensihoidon lääkärit ovat tällä hetkellä koulutettuja lähinnä aikakriittisestin potilaiden hoitoon ja toimintaan tulisi saada huomattavasti enemmän akuuttilääkäreitä, jotta myös peruspotilaiden hoito olisi tehokasta.
"Mikäli sairaala, päivystys tai esimerkiksi leikkaushoito on kauempana, tarvitaan lisää ensihoidon resursseja kuljettamaan potilaita pitkiäkin matkoja. Vaikka potilaat kulkisivat itsenäisesti, lisääntyvät Kelan kulut hyvinkin merkittävästi taksikuluissa ja matkakorvauksissa. Lisäksi kriittisesti sairaiden potilaiden siirtoon tarvitaan usein myös osaavaa lääkäriresurssia, minkä kouluttaminen ja ylläpitäminen voi muodostua haasteelliseksi 'alemman hoitotason sairaalassa'."
Kannanotossa kerrotaan, että sairaalaverkkoa pohtinut työryhmä totesi vuokra- ja ostopalvelutoiminnan lisäävän kustannuksia.
"Olemme samaa mieltä. Siksi tulee varoa ratkaisuja, joka siirtää toimintaa muutoinkin ostopalvelutoimintaan, koska se väkisinkin siirtää myös henkilöstöä sinne. Mikäli iso osa suunnitellusta leikkaustoiminnasta ostetaan yksityissektorilta, ei jää enää henkilöstöresurssia päivystysleikkaustoimintaa ylläpitämään päivystäviin sairaaloihin. Työryhmä spekuloi kuvantamis- ja laboratoriokustannusten vähenevän. Mikäli sairaalan toiminta lopetetaan, näin varmasti käy, mutta mikäli 24 h yhteispäivystystoiminta jää, tarvitsee se käytännössä samat tukiresurssit kuin aiemminkin, vaikka 24 h leikkaustoimintaa, suunniteltuja synnytyksiä ja tehohoitoa ei olisikaan."
"Varmasti tulee siirtymää yksityissektorille ja muihin töihin"
"Ei ole mitään takeita, että yksiköstä, josta esimerkiksi teho-osastotoiminta ajetaan alas, henkilökunta siirtyisi esimerkiksi vahvistamaan perustason palveluita tai korvaamaan lisääntynyttä tarvetta henkilöstölle jo muutenkin henkilöstöpulasta kärsivälle teho-osastolle toiseen kaupunkiin, joka voi olla hyvinkin kaukana. Varmasti tulee siirtymää myös yksityissektorille ja muihin töihin. Lopputulema voi olla negatiivinen henkilöstömäärään riippuen paikallisista olosuhteista."
Totuuspohja puuttuu, toteavat lääkärit.
"Se, että palveluiden yhdenvertaisuus, laatu tai vaikuttavuus automaattisesti suurenisivat palveluverkkoa karsimalla ja toimintaa vähentämällä, on vailla osoitettua totuuspohjaa. Vääjäämättä esitetyt muutokset vähentävät osalle kansalaisista palveluiden saatavuutta. Laatu tai vaikuttavuus eivät ole mitenkään kytköksissä yksikön kokoon, vaan esimerkiksi siellä työskentelevien ammattitaitoon."
"Luvattu työrauha on rikottu"
Lääkärit toivovat poliitikoilta rohkeutta peruuttaa.
"Luvattu työrauha hyvinvointialueille on rikottu ja lähdetty hätiköiden työhön, jonka seurauksena on hyvin mahdollista, että hoito huononee ja kustannukset nousevat sekä pako alalta lisääntyy. Toivomme, että poliitikoilla on rohkeutta vielä peruuttaa ja antaa aikaa hyvinvointialueille enemmänkin ohjauksen muodossa itse kehittää ja miettiä mikä on kustannustehokkain ratkaisu. Kuten selvityksessä todetaan: ” Toimiva sairaala- ja päivystysverkosto on terveydenhuollon kansallisen varautumisen kulmakivi normaalioloissa ja poikkeusoloissa."
"Luodaan kolo vielä kalliimmalla tuotetuille palveluille"
Jaoston puheenjohtaja Anna Meuronen kertoo MTV Uutisille, että vieläkään ei puhuta kaikista tärkeimmistä asioista.
– Mitään puhetta ei ole edelleenkään koko reformissa tärkeimmistä asioista. Ensinnäkin, valtion tulisi ohjata, mitä jatkossa potilaille tarjotaan, ei sitä, mitä sairaaloita on. Toiseksi, koska työryhmän ehdottamat keinot eivät todellakaan tule tuottamaan lisää resurssia perusterveydenhuoltoon, niin mistä se resurssi otetaan sitten korvaamaan kaikkea suljettua?
– Jos uudistusta tehdään näin hallitsemattomasti ja näin markkinaehtoisesti, todennäköisesti luodaan taas kolo vielä kalliimmalla tuotetuille palveluille, esimerkkinä käy 2000-luvun alun reppufirmojen esiinmarssi.
"Terveydenhuolto on täynnä potilashyötyä tuottamatonta työtä"
Meuronen huomauttaa, että terveydenhuollossa on paljon työtä, josta ei ole potilaalle hyötyä.
– Terveydenhuolto on täynnä potilashyötyä tuottamatonta työtä, josta iso osa on valtion vaatimusten aiheuttamaa, osa esimerkiksi toimimattomiin järjestelmiin liittyvää. Tämän purku lisäisi henkilökunnan riittävyyttä ja oikeasti leikkaisi kustannuksia, mutta tämä asia jätetään täysin ulkopuolelle, taas.
Miksi?
– Koska kenelläkään ei ole rahkeita aloittaa priorisointikeskustelua. Eli kun tämä "kaikki kaikille" edelleen jatkuu, ehdotettu malli tulee suuremmalla todennäköisyydellä nostamaan kustannuksia kuin niitä laskemaan.