Työryhmän ehdotus julkistettiin: Tällainen olisi Suomen sairaalaverkko vuonna 2030

Työryhmä ehdottaa sairaaloiden määrän vähentämistä. Orpon hallituksen on tarkoitus tehdä varsinaiset esityksensä tämän vuoden kuluessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän raportissa todetaan, että "julkisten sairaaloiden määärä ei voi nousta ja niiden määrän sekä ympärivuorokautisesti päivystävien ammattilaisrinkien määrän pitää laskea kansallisella tasolla".

Työryhmä esittää, että viimeistään vuonna 2030 kullakin hyvinvointialueella olisi vain yksi yliopistosairaala, keskussairaala tai niin sanottu akuuttisairaala. 

Akuuttisairaalassa olisi ympärivuorokautinen päivystys, mutta ei ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, synnytysten hoitoa eikä tehohoitoa. Osa nykyisistä keskussairaaloista ja tietyistä muista sairaaloista muutettaisiin akuuttisairaaloiksi. Akuuttisairaalan määritelmästä ja määrästä on työryhmässä kuitenkin eriävä näkemys, jonka mukaan Lapin hyvinvointialueelle tulisi antaa mahdollisuus ylläpitää kahta sairaalaa.

Ensimmäisessä vaiheessa vuodesta 2026 alkaen työryhmä ehdottaa vähennettäväksi erillisiä perusterveydenhuollon päivystyspisteitä. Tällaisia voitaisiin ylläpitää ainoastaan erittäin pitkien etäisyyksien vuoksi esimerkiksi Ivalossa ja Kuusamossa.  Työryhmä katsoo, että jokaisella hyvinvointialueella Uuttamaata lukuun ottamatta voisi olla vuonna 2026 vain yksi synnytyssairaala ja yksi sairaala, jossa on erikoisalojen ympärivuorokautinen päivystys, leikkaustoimintaa ja tehohoitoa.

Työryhmän mukaan muutoksia on tehtävä, koska osaavia työntekijöitä ei riitä, eikä palvelurakenne ole taloudellisesti kestävä. Työryhmän tiedotteen mukaan se ei kuitenkaan esitä sairaaloiden lakkauttamista vaan muutoksia niiden palveluvalikoimaan. 

Kartassa on näkyvillä nykyinen sairaaloiden ja päivystävien terveyskeskusten verkko Suomessa.
 

Työryhmän ehdotukseen on jätetty eriävä mielipide, jonka mukaan jatkovalmistelun lähtökohdaksi ei voi automaattisesti ottaa raportin ehdotusta sairaalaverkosta puutteellisten vaikutusarvioiden vuoksi. Eriävän mielipiteen ovat allekirjoittaneet Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajat.

Juttua täydennetty ja täsmennetty kello 12.41

Lue myös:

    Uusimmat