Nuorten tekemässä silmittömässä väkivallassa toistuvat usein samat elementit. Käydään porukalla yhden kimppuun, käytetään teräaseita, nöyryytetään uhria, videoidaan pahoinpitely sosiaaliseen mediaan ja naureskellaan joukolla uhrin kärsimyksille.
MTV Uutiset haastatteli psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijalääkäriä ja Turun yliopiston työelämäprofessoria Hannu Lauermaa nuorten väkivaltailmiöstä. Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.
–Tyypillisimmin nämä nuorten hirvittävimmät väkivallanteot tehdään nimenomaan yhdessä. Tarvitaan vähintään kaksi ihmistä, jotka taantuvat yhdessä. Kolmas, niin aina vaan pahempi. Ja iso jengi, niin riskit kasvavat. Ja sitten on se joukko, joka toimii yleisönä ja hyväksyy tämän, Lauerma kuvailee.
– Kyllähän siinä taantumisessa tietty herkkyys on takana, ei kuka tahansa taannu käyttäytymään sadistisella, raa’alla ja julmalla tavalla.
"Siitä pitää olla hyvin huolissaan"
Yksi syy ilmiöön voi Lauerman mukaan olla lasten ja nuorten vajoaminen liian syvälle digimaailmaan. Empatiakyky tarvitsee kehittyäkseen oikeita sosiaalisia kontakteja.
– Ihminen on kuitenkin luotu kasvamaan laumassa, perheessä, joukossa, kylässä, porukassa kasvotusten ja siinä opitaan kommunikoimaan ja tuntemaan empatiaa toista kohtaan. Pitämään ja kokemaan epämiellyttäväksi sen, että toiseen sattuu tai hän on vaarassa ja pelkää, Lauerma sanoo.
Silmitön väkivalta on joka tapauksessa epänormaalia käyttäytymistä myös kehitykseltään keskeneräisiltä nuorilta.
– Siitä pitää olla hyvin huolissaan, koska se kertoo niin vakavasta empatiavajeesta, Lauerma sanoo.
– Ylivoimaisesti tehokkain keino vaikuttaa olisi varhainen puuttuminen väkivaltaisesti käyttäytyviin lapsiin silloin, kun he ovat alle 10-vuotiaita ja sen tulisi tapahtua heidän perheittensä kautta, koska ei heihin pysty vaikuttamaan päiväkodissa tai koulussa tai kadulla ja sillä lailla, että tämä muuksi muuttuisi.