Aseman lapset ry:n Heikki Turkka pitää hallituksen nuorisorikollisuustoimia hyvinä – sitten seuraa painava mutta

– Tiedän, että on niukkaa joka puolella, mutta nämä asiat eivät sanoilla parane. Rikoksilla oireilevan nuoren ja hänen perheensä kanssa työskentely vie välillä jopa vuosia, että nuori saadaan pois rikoksen poluilta, Turkka kommentoi tuoreeltaan MTV:lle.

– Tähän ei mikään tiedonsiirto auta. Nuoret tarvitsevat näköalaa elämäänsä ja sen rakentavat ihmiset.

Lue myös: Tällaisia seurauksia ministeri Meri haluaa alle 15-vuotiaille rikoksista: Kännykkä pois, arestia, siivoamista…

Turkka pitää suurinta osaa hallituksen kaavailemista toimenpiteistä hyvinä mutta suhtautuu epäilevästi siihen, halutaanko nuoriin ja nuorisorikollisuuden kitkemiseen resursoida tarpeeksi työtä ja rahaa.

– Suurin osa oli erittäin hyviä ideoita, miten tätä lähdetään tekemään. Mielenkiinnolla seuraan toteutusta, että miten nämä heijastuvat käytäntöön, Turkka sanoo.

– Se vaatii paljon työtä joltakin, mutta kuka sen työn sitten tekee ja miten siihen resursoidaan? 

Turkka kritisoi päättäjiä lyhytjänteisyydestä.

– Esimerkiksi oikeusministeriöllä oli neljä rikoserityistä hanketta, jotka olivat sosiaalityövetoisia. Niillä oli älyttömän hyvät tulokset, mutta niin ne loppuivat vaan viime vuonna. Rahat loppuivat.

Lue myös: Hallitus kiristää katujengirikosten rangaistuksia ja selvittää alle 15-vuotiaisiin kohdistuvia pakko­keinoja

Nuorisorangaistus vaatii työtä ja rahaa

Hallitus haluaa kiristää katujenrikosten rangaistuksia ja ottaa nuorisorangaistuksen laajempaan käyttöön. Tällä hetkellä nuorisorangaistusta ei juuri käytetä tuomioistuimissa.

– Se on normaalia valvotumpi rangaistus. Sitä ei käytetä, koska se työllistää ja vie paljon enemmän resursseja Rikosseuraamuslaitokselta (Rise). 

Turkan mukaan Rise käyttää jonkin verran apulaisvalvojia, esimerkiksi Aseman lapset ry:n työntekijät ovat toimineet tällaisina.

– Nuorisorangaistus on hyvä ja toimiva ja parempi interventio kuin ehdollinen vankeus esimerkiksi.

Turkka kuitenkin toteaa, että nuorisorangaistuksenkin käytössä vastaan tulevat resurssit.

– Riseen pitäisi saada nuoriin ja nuorisorikollisuuteen keskittyviä työntekijöitä, jotka pystyisivät valvontaverkostoa rakentamaan. Mutta tuntuu, että nuoriin keskittyminen vähenee jatkuvasti, Turkka sanoo.

Panostusta tarvitaan

Turkka listaa suuren joukon toimia, joilla rikoksilla oireileviin nuoriin voitaisiin panostaa lisää.

Turkan mukaan esimerkiksi poliisin ennaltaestävää, nuoriin kohdistuvaa työtä pitäisi lisätä valtakunnallisesti. Samoin pitäisi lisätä nuorisorikoksiin keskittyneiden tutkijoiden määrää poliisissa niin, etteivät yhden nuoren lukuisat rikokset hajoa useille eri tutkijoille, jolloin kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa nuoren oireilusta.

Sovittelu on Turkan mukaan valtavan toimiva malli nuorilla, mutta myös sovittelussa resurssit ovat hyvin ohuet.

– On äärimmäisen hyvä, että nyt puhuttiin hatkaamisesta ja siihen kiinnitetään huomiota, koska suurimmassa osassa hatkareissuista nuoret ovat joko rikoksen uhreja tai tekijöitä, Turkka sanoo.

Hänen mukaansa tehostetun, eli mahdollisesti esimerkiksi nilkkapannan avulla valvotun matkustuskiellon käyttö alle 15-vuotiailla on pohtimisen arvoinen keino. Hän muistuttaa kuitenkin, etteivät lastensuojelun sijoituspaikat ole vankiloita.

– Lastensuojelu ei toimi rikosseuraamuksena ja jos tähän ryhdytään rakentamaan jotakin hybridimallia, keinojen on oltava jotkut muut kuin lastensuojelun keinot, Turkka toteaa.

Jutun päivittäminen on loppunut.

Lue myös: KRP: Suomen turvallisuustilanne on muuttunut merkittävästi lyhyessä ajassa – keskeinen tekijä järjestäytynyt rikollisuus

Lasten ja nuorten väkivaltarikoksissa hurja kasvu – uhreissa uusi huolestuttava piirre

Nuorisotutkija kouluammuskeluista: Käsiaseiden saatavuus on helppoa ja siitä pitäisi puhua enemmän

Lapsiasiavaltuutettu vaatii erityistä hoitoa alle 15-vuotiaille väkivaltarikosten tekijöille