Kapinallisia tukevalla Turkilla on valtit käsissään Syyriassa. Venäjä ja Iran sen sijaan nuolevat haavojaan.
Venäjän Vladimir Putinin ja Iranin Ali Khamenein "kuppi on mennyt nurin" tänä aamuna, luonnehtii Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Syynä on Syyrian pitkäaikaisen presidentin Bashar al-Assadin hallinnon lopullinen romahtaminen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Jihadistien johtamat kapinalliset ovat vallanneet pääkaupunki Damaskoksen.
Venäjä sitoutui voimakkaasti al-Assadin hallintoon ja auttoi hänen joukkojaan vuonna 2015 kääntämään Syyrian sisällissodan suunnan.
Kapinallisten suhtautuminen tuskin on kovin positiivinen Venäjään, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
– Venäjän kannalta parhaassakin tapauksessa sen asema Syyriassa heikkenee, ellei jopa katoa kokonaan, Juusola sanoo.
Syyria on Venäjälle strategisesti hyvin tärkeä. Kreml on auttanut Syyriaa itsekkäistä syistä, sillä maassa on ollut Venäjän ilma- ja merivoimien tukikohtia. Venäjälle Syyria on ollut portti Välimerelle.
Venäjän ulkoministeriön mukaan maan Syyriassa olevat asevoimat ovat "korkeassa hälytystilassa". Ainakin viime viikolla Venäjän ilmavoimat tekivät iskuja kapinallisia vastaan niiden vallattua Aleppon suurkaupungin.
Lue myös: "Tämä on tässä" – asiantuntijat kertovat, miksi Syyria romahti ja mitä tapahtuu seuraavaksi
Presidentti Putin ja Syyrian syrjäytetty presidentti Bashar al-Assad tapasivat Damaskoksessa tammikuussa 2020.
"Iso takaisku uskottavuudelle"
Syyrian menetys on iso takaisku Venäjän liittolaispolitiikalle ja ylipäätään maan vaikutusvallalle Lähi-idässä, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
– Vertautuu Yhdysvaltojen vetäytymiseen Afganistanista. Tämä on iso takaisku Venäjän uskottavuudelle, Kangaspuro sanoo MTV Uutisille.
Yhdysvallat vetäytyi kaoottisissa olosuhteissa Afganistanista Talebanin vallatessa maan pääkaupungin Kabulin elokuussa 2021.
Ennen tätä Yhdysvallat oli jättänyt maan puolustuksen pitkälti nopeasti luhistuneen afgaaniarmeijan varaan.
Syyrian armeija puolestaan kaatui "sisäisen koheesion ja moraalin puutteeseen sekä korruptioon", Ruohomäki arvioi.
– Sotilaille ei maksettu kunnolla palkkaa, he eivät uskoneet järjestelmään ja kun tilaisuus tuli, he jättivät asemansa, Juusola lisää.
Lue myös: Kommentti: Putinin panostus romahti viikossa, koska hänellä oli kiire
Iran hävisi
Lokakuun 2023 jälkeinen pitkä vuosi Lähi-idässä on ollut Iranille hyvin vaikea ja al-Assadin heittäminen syrjään on lisää lunta tupaan hiekkaiseen Teheraniin.
Iran ja Syyria ovat olleet vuosikymmeniä liittolaisia, Ruohomäki muistuttaa. Samalla Syyria on ollut osa Iranin "vastarinnan akselia", johon ovat kuuluneet myös Gazassa toimiva Hamas ja Libanonin Hizbollah.
Iranin vaikutusvalta alueella heikkenee näin ollen huomattavasti, Ruohomäki toteaa. Näin kävi jo Israelin hyökättyä Hizbollahia vastaan Libanonissa.
Libanonilaisen turvallisuuslähteen mukaan Hizbollah on vetänyt lauantaina kaikki joukkonsa pois Syyriasta, kertoo uutistoimisto Reuters. Tietoa ei ole vahvistettu.
Hizbollah on ollut al-Assadin hallinnon kolmas merkittävä tukija Iranin ja Venäjän ohella.
Syyrialaiset mellastivat Iranin suurlähetystössä Syyriassa kapinallisten otettua vallan pääkaupunki Damaskoksessa.
Turkki voitti
Syyrian vallanvaihdon suuri voittaja on ilman muuta Turkki, asiantuntijat arvioivat.
Ongelmaton tilanne ei Turkinkaan kannalta ole. Jos kapinallisten toimet johtavat lopulta kaaokseen ja aseelliseen yhteenottoon Syyrian sisällä, ei se ole Turkinkaan edun mukaista, Juusola katsoo.
Venäjän armeijan tukikohtien tuleva asema Syyriassa on paljon kiinni siitä, millaisia keskusteluja presidentit Putin ja Recep Tayyip Erdogan lähiaikoina käyvät.
– Turkki on tukenut voimakkaasti Syyrian kapinallisia ja Erdoganilla on liikkeeseen vaikutusvaltaa, Kangaspuro sanoo.
Turkin Erdogan ja Venäjän Putin tapasivat syyskuussa 2023.
Venäjän ja Turkin sopimus ei ole mahdottomuus, Kangaspuro pohtii. Venäjä on jo viestittänyt olevansa yhteydessä kaikkiin Syyrian oppositioryhmiin.
Toisaalta Turkilla ei ole mitään kiinnostusta siihen, että Venäjä ja sen kumppani Iran säilyttäisivät vaikutusvaltansa alueella, Kangaspuro jatkaa.
– Turkki halunnee työntää molemmat maat pois Syyriasta. Näyttää siltä, että venäläiset joutuvat pakkaamaan matkalaukut ja Damaskoksessa tätä jo tapahtuukin, Kangaspuro sanoo.
Kapinalliset eivät unelmoi kalifaatista
Vaikka Lähi-itä on Venäjälle tärkeä alue, on Kremlin ykköskysymys jatkossakin Ukraina.
Ukrainan sota vaikutti voimakkaasti myös Syyrian vallanvaihdokseen, sillä Venäjä on heikentänyt aseellista läsnäoloaan alueella sen jälkeen, kun se aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainassa helmikuussa 2022.
Syyrian naapureiden kannalta myönteistä on, että vaikka kapinallisilla on jihadistitaustaa, ovat he kaikki nämä vuodet keskittyneet Syyrian sisäisiin asioihin.
– He eivät ole unelmoineet kalifaatista, vaikka he eivät mitään demokraatteja olekaan, Ruohomäki toteaa.