Animalian eläinoikeusraportti: Eläinten pitää saada toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan ja niiden itseisarvo pitää kirjata lakiin

Animalian Taloustutkimuksella teetättämässä kyselyssä 85 prosenttia suomalaisista on osin tai täysin sitä mieltä, että eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Kysely on ajankohtainen, koska uusi eläinsuojelulaki on tulossa käsittelyyn kevään aikana.

– Kansalaisten asenteiden pitäisi näkyä, kun eduskunta käsittelee turkisasetusta ja uutta eläinsuojelulakia. Nykyinen eläinsuojelulaki tai turkisasetus ei takaa eläimille oikeutta lajityypillisiin tarpeisiin, Animalian vaikuttamistyön asiantuntija Veikka Lahtinen kertoo.

Hän jatkaa, että turkiseläimet elävät pienissä häkeissä ja siat sekä lehmät viettävät suuren osan elämästään liikkumisen estävissä rakenteissa.

Nykyistä turkistarhausta vastusti selvä enemmistö kansalaisista Animalian aiemmin teettämässä kyselyssä. Turkisasetusta pitäisi käsitellä lähitulevaisuudessa.

Eläinoikeusgallupin vastaukset ovat samassa linjassa vuonna 2016 julkaistun Eurobarometrin tuloksien kanssa. Silloin suomalaisista 99 prosenttia ilmoitti pitävänsä eläinten hyvinvointia tärkeänä. Tuotantoeläinten parempaa suojelua halusi 90 prosenttia suomalaisista.

Kielletäänkö turkistarhaus tulevaisuudessa? Uutisaamussa aiheesta keskusteli viime kesänä Oikeutta eläimille -järjestön Kristo Muurimaa.

Eläimillä on itseisarvo 

Eläinsuojelulain yhteydessä on puhuttanut myös eläinten itseisarvo ja sen kirjaaminen osaksi lakia. Itseisarvolla tarkoitetaan sitä, että eläimillä on arvo riippumatta niistä saatavasta hyödystä.

– Se ei ohjaisi suoraan eläinten kohtelua. Sillä olisi enemmän symbolinen arvo, että eläin ei ole vain omaisuutta. Se ohjaisi lainsäädäntöä siihen suuntaan, että eläimellä on tietty arvo, Lahtinen avaa.

Vastaajista 74 prosenttia on osin tai täysin sitä mieltä, että eläimillä on oikeuksia ja eläinten itseisarvo tulisi kirjata lakiin.

Eläinkokeiden tilalle vaihtoehtoiset menetelmät

Eläinten käytön eläinkokeissa piti vähenentyä jo vuosia sitten, mutta toisin on käynyt. Gallupissa vastaajista 78 prosenttia oli osin tai täysin samaa mieltä siitä, että eläinkokeet tulisi korvata asteittain eläimettömillä tutkimusmenetelmillä.

– Tulos kertoo, että eläinkokeet koetaan moraalisesti ongelmallisiksi siitäkin huolimatta, että lääketiede nojaa niihin tällä hetkellä vielä voimakkaasti, Lahtinen toteaa.

Lihansyönti jakaa kansaa

Kyselyssä lihansyönti ja maataloustuet nostattivat pesäeroa vastaajien asenteiden välillä. Vastaajista 66 prosenttia oli joko osin tai täysin samaa mieltä väitteestä, että lihan kokonaiskulutusta tulisi vähentää eläintuotannon aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja luonnonvaraisten lajien kadon torjumiseksi. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa mainitaan kasviperäisen tuotannon lisääminen ilmastotavoitteiden yhteydessä

– Kasvissyönti on poliittisesti jonkin verran polarisoitunut ilmiö. Eläintuotantoon liittyvät kysymykset yhdistyvät helposti vastaajien mielissä kaupunkien ja maaseudun väestön tai liberaalien ja konservatiivisten arvojen vastakkainasetteluun.

Maataloustukien suuntaamisesta nykyistä enemmän kasviperäisen tuotannon kehittämiseen oli samaa mieltä 53 prosenttia vastaajista.

Animalian nyt julkaisema Eläinoikeusraportti on kokeilu, jota jatketaan vuosittain mikäli vastaanotto on positiivinen.