Tampereen Sorsapuisto ja Tampere-talo keräsivät viime viikonloppuna tuhansia ihmisiä jo kahdeksattatoista kertaa järjestettävään, anime- ja roolipelitapahtuma Traconiin.
Yli viiden tuhannen kävijän fanitapahtuma myi loppuun minuuteissa. Se on suurimpia, muttei suinkaan ainoa, niin sanottu con-tapahtuma Suomessa.
Viihteen ja populaarikulttuurin fanitukseen keskittyvät conit ovat olleet harrastajien suosiossa useamman vuosikymmenen, eikä suosiolle näy loppua. Termi tulee englannin sanasta convention, joka tarkoittaa kokoontumista.
Tapahtumia kaksi vuosikymmentä järjestämässä ollut Kyuu Eturautti kertoo, että Traconin juuret olivat tamperelaisen roolipeli- ja animekerhojen kokoontumisessa 2000-luvun alussa, jolloin syntyi idea yhdistää kaksi kiinnostusta ja perustaa pieni tapahtuma.
– Siitä ei vaan tullut mikään pikkutapahtuma, vaan paikalle tulikin pitkälti toista tuhatta kävijää. Sitten totesimme, että ehkä tälle on jotain kysyntää, Eturautti naurahtaa.
Traconin ohjeistamispäällikkö ja tapahtumaa kaksi vuosikymmentä järjestämässä ollut Kyuu Eturautti.
Tracon on laajentunut vuodesta 2005 usean tuhannen kävijän suurtapahtumaksi, joka on sen nykyisen kodin, Tampere-talon, suurin tapahtuma. Lippuja on myyty kullekin päivälle 5 500, ja nämä menivät nettikaupassa minuuteissa.
– Sitten meillä on tuhatkunta vapaaehtoista, ja lisäksi tämä Sorsapuisto on kaikille avoin alue, jossa on ainakin tuhat ylimääräistä ihmistä, Eturautti kertoo.
Coneja on ollut Suomessa 80-luvulta alkaen, ja Eturautin mukaan niiden keskiössä on harrastajilta harrastajille -mentaliteetti. Conit tehdäänkin Suomessa pitkälti vapaaehtoisvoimin, mikä on suomalainen erityispiirre.
Animea, mangaa ja cosplayta
Traconin keskiössä on japanilainen populaarikulttuuri, pääasiassa animaatio eli anime ja sarjakuvat eli manga. Lisäksi cosplay eli hahmoksi pukeutuminen on näkyvä osa tapahtumia.
– Minulle tärkein syy tulla coneihin on se, että pääsen toteuttamaan itseäni, ja tekemään asioita, jotka oikeasti kiinnostavat ihan rauhassa. Esimerkiksi pukeutua siten, kun olen tänään pukeutunut, koska sitä ei voi koko ajan tehdä, kertoo conikävijä Sebastian Okkonen.
– Nautin siitä, että pääsen tapaamaan ihmisiä, ja puhumaan mielenkiinnon kohteistani samankaltaisten ihmisten kanssa, ja näyttämään intoa, jota minulla on tätä harrastusta kohtaan, toteaa Lilia Takala.
Eturautin mukaan cosplay on usein tapahtumien näkyvin osa, ja vaikka ei osallistuisikaan kilpailuihin, monella on jokin puku päällä yhteisöllisyyden vuoksi.
– Salin vetää täyteen myös animemusiikkikilpailu, ja meillä on myös todella paljon konsertteja ulkona ja sisällä. Lisäksi pelaamisen erilaiset muodot, roolipeleistä ja boffauksesta rytmipeleihin ja nykyään VR-peleihin – nämä ovat japaniharrastuksen eri muotoja, Eturautti kuvailee.
Huippuvieras Japanista
Tapahtumat järjestetään suurella huolella, ja niihin kutsutaan usein kunniavieraita.
Tämän vuoden Traconiin saapui vieraaksi kuuluisa ja arvostettu japanilainen animaatio-ohjaaja, hahmosuunnittelija ja tuottaja Mamoru Yokota, joka on muun muassa ohjannut animaatiota tunnettuihin sarjoihin Death Note ja Naruto Shippuden, sekä vastikään Netflix-adaptaation saaneen huippusuosittun One Piece -sarjan Suomessakin esitettyyn elokuvaan One Piece Film: Red (2022).
– Minun sukupolveni tuntee Suomen eniten varmaan Muumien ja muun kautta. Kutsun saatuani ajattelin, että lähden Muumien maahan, hän nauraa.
Japanilainen animaatio-ohjaaja, kuvittaja ja tuottaja Mamoru Yokota.
Puheohjelmien lisäksi Yokota piirsi tapahtumassa kävijöiden muotokuvia animetyyliin, ja valmisti puistossa raamenia. Hän uskoo animen suosion ulkomailla perustuvan sen rajoittuneisuuden puutteeseen.
– Monessa maassa perinteet ja tavat voivat rajoittaa viihdettä, mutta Japanissa on suhteellisen vapaata, ja ihmiset ovat ehkä ottaneet sen mielellään vastaan.
Coneissa kymmenkunta vuotta käynyt Jenna Lukkari kokee animen ja mangan suosion juontuvan siitä, että niissä voidaan käsitellä rankkojakin aiheita, eikä niitä ole tehty yksinomaan lapsille.
– Teemat voivat olla todella suuria ja ajatuksia herättäviä, ja uskon että animen ja mangan maailma on siksi paljon helpommin pureskeltavissa.
Lukkari sanoo japanilaisen viihteen fanituksen olevan myös tehty helpoksi.
– Fanituotteita löytyy todella paljon, ja niitä on kiva keräillä. Siitä tulee tunne, että tämä sarja on minulle todella tärkeä, ja sitä näytetään muille. Tämä luo myös yhteisöllisyyttä yhteisten kiinnostusten kohteiden kautta, ja sillä tavoin voi saada uusia ystäviä.
Niin ikään kymmenisen vuotta conikävijänä ja myös vapaaehtoisena coneissa toiminut Veikko Paasi kertoo, että animen ja mangan suosio perustuu tuotannon ja teemojen laajuuteen.
– Japanissa tuotetaan niin paljon mangaa ja animea, että valikoima on niin suuri, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin.
Japani-buumi
Japanista tuleva viihde on tapahtumien tärkeässä keskiössä, ja puhutaan jopa Japani-buumista. Tapahtumissa yli vuosikymmenen mukana ollut, Traconin juontajana toimiva Suvi Haapala.
– Japani-buumiksi kutsutaan 2000-luvun alun tienoilla tullutta japanilaisen populaarikulttuurin, ja kulttuurin yleisesti, voimakasta suosiota länsimaissa. Ennen kaikkea Suomessa se tuli varsin aaltomaisesti, yhtäkkiä kauppojen hyllyille tuli mangoja, ja televisiossa näytettiin erilaisia animeja.
Japanin viihdetuotantoa ovat viime vuosina haastaneet etenkin naapurimaat Kiina ja Korea.
– Korea on ihan valtiotasolla on lähdetty viemään korealaista kulttuuria ulkomaille. Viihdetuotanto on todella korkeatasoista, ja siihen laitetaan suuria määriä rahaa, jotta saafaan vietyä korealaista kulttuuria ja sitä kautta tehtyä korealaista maailmanvalloitusta, Haapala kuvailee.
Cosplay on näkyvin osa con-tapahtumia. Tampereen Sorsapuistoon ja sen aktiviteetteihin oli Traconissa kaikille vapaa pääsy.
Moni harrastaja on kiinnostunut Japani-buumin myötä myös yleisemmin maan kulttuurista. Mikä alkoi 2000-luvun alussa sukupolvikokemuksena, on jatkunut vahvana jo pitkään.
– Rakastan Japania – haluaisin matkustaa sinne ja opiskelen tälläkin hetkellä japanin kieltä. Olen myös yleisesti kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista ja ruuasta, Jenna Lukkari kertoo.
Lukkari kertoo kiinnostuksen lähteneen nuorena japanilaisista videopeleistä, ja kiinnostuksen laajenneen sittemmin mangaan ja animeen.
– Sitten olinkin jo "Japani-kuopassa", hän nauraa.
– Japanissa viehättää kulttuuriperimä, historia, ja se , että se on ollut irrallaan esimerkiksi Euroopasta – siellä on erilaisia asioita, Sebastian Okkonen toteaa.
– Animen ja mangan lisäksi maan oma kulttuuri kiehtoo. Mutta totta kai tällaisena nörttinä haluaisin nähdä myös lempisarjani maisemia, Veikko Paasi kertoo kiinnostuksestaan.
Kyuu Eturautti kertoo itsekin pohtineensa, miksi juuri japanilainen viihde lähti vetämään aikanaan niin vahvasti.
– Meillä on ehkä nuorena kansana tietynlainen lapsellinen innostus kaikkea uutta kohtaan. En osaa mitään yhtä syytä sanoa, mutta se on kivaa, ja siinä on kiinnostavia hahmoja. Kyllähän tässäkin Japanina rajoja ylitetään koko ajan, nykypäivänä meillä on paljon cosplay-hahmoja, jotka tulevat lännestä, ei siinä mitään sääntöä ole.
Ei vain yhden sukupolven juttu
Con-kulttuuri ja japanilaisen populaarikulttuurin fanitus eivät ole jääneet vain yhden sukupolven jutuksi. Kyuu Eturautti kertoo, että sukupolvikokemus on jatkunut, ja levinnyt kahteen suuntaan.
– Olin kerran valokuvaamassa cosplay-porukkaa, jossa oli samasta perheestä kolmen sukupolven edustajia yhdessä ryhmäcosplayssa. Se vain jotenkin osoittaa että se toimii – luulen, että se on sellainen juttu joka tarttuu, niin kuin iloisen mielen pitääkin.
Animaattori Mamoru Yokotan mukaan Japanissa fanikulttuuri menee joskus liiankin pitkälle, mutta Suomessa korostuu puhdas ilo ja hauskanpito.
– Täällä näen ihmisten aidosti nauttivan ja pitävän hauskaa pikkulapsista aikuisiin, ja vanhempien tulevan mukaan. Tunnelma on kokonaisvaltainen, ja pidän siitä todella paljon.
Keskiössä yhteisöllisyys ja hauskanpito
Kyuu Eturautin mukaan tärkein syy conien suosiolle onkin ihmiset ja yhteisöllisyys.
– Tämä yhdistää ihmisiä uskomattomalla tavalla. Samassa pöydässä voi olla tulipunainen vasemmistolainen, riistoporvari ja persu, ja kaikkea siltä väliltä, jotka yhdessä haluavat puuhata tätä conia. Kuinka usein sellaista näkee tapahtuvan?
Veikko Paasi kertoo saaneensa 90 prosenttia kavereistaan conipiirien kautta.
– Ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä, ja porukan täytyy olla aika leikkisää, kun haluavat pistää pukuja päälle ja näyttää hyvältä. Täällä on vain hauskaa.
Mamoru Yokota kertoo, että animen ja mangan kautta voi tulla ystäviksi eri puolilta maailmaa olevien ihmisten kanssa.
– Ne voivat toimia kommunikaation välineinä niistä pitävien ihmisten välillä, ja me tekijät olemme siitä ylpeitä.
Katso koko juttu haastatteluineen jutun videolta.