Japanin hallitus on perustellut kuolemanrangaistusta nimenomaan mielipidekyselyiden tuloksilla.
Keskustelu kuolemanrangaistuksesta on kiihtynyt viime kuukausina Japanissa.
Aihe palasi otsikoihin tammikuussa, kun kymmeniä ihmisiä tappaneen tulipalon sytyttänyt mies, Shinji Aoba, perui valituksensa hänelle langetetusta kuolemantuomiosta. Kiotossa vuonna 2019 tapahtuneessa animaatiostudion palossa kuoli 36 ja loukkaantui vakavasti 32 studion työntekijää.
Uhrimäärältään tuhopoltto oli maan tuhoisin 30 vuoteen.
Aoba, 46, selitti oikeudenkäynnin aikana tekoaan sillä, että hän uskoi animaatiostudion varastaneen ideoita hänen studiolle lähettämistään käsikirjoituksista.
Lue myös: Maailman pisimpään kuolemantuomiota odottanut vapaaksi Japanissa – 89-vuotiaalle Iwaolle miljoonakorvaukset
Tekaistuin todistein kuolemaan tuomittu muutti mielipiteitä
Rikosoikeuden professori Kanako Takayama Kioton yliopistosta sanoo STT:lle, että tuomio odottaa yhä lopullista sinettiään, sillä asianajajat saattavat kyseenalaistaa vastaajan mielentilan hetkellä, kun tämä peruutti valituksen.
– Japanissa tuomioistuimet tapaavat tutkia aiemmissa samanlaisissa tapauksissa annettuja päätöksiä ja noudatella niitä. Siinä valossa kuolemantuomio oli ennustettavissa, ja uskoisin, että se vahvistetaan ellei järjestelmää muuteta, hän lisää.
Tapaus on herättänyt keskustelua etenkin siksi, että uhrien perheenjäsenten joukossa on kuolemanrangaistusta kannattavia ja vastustavia.
Keskustelua on virittänyt myös vuosikymmeniä vanha tapaus. Syyskuussa Shizuokan alueoikeus vapautti syytteistä 89-vuotiaan Iwao Hakamadan, joka oli tuomittu kuolemaan nelihenkisen perheen murhasta vuonna 1968. Hakamada oli vankilassa 46 vuotta – tiettävästi kauemmin kuin kukaan muu kuolemaantuomittu – ennen kuin tapaus palautettiin käsittelyyn uusien todisteiden myötä ja hänet vapautettiin vuonna 2014.
Päätöksen mukaan tärkeitä osia todistusaineistosta oli tekaistu.
Tapaus on selvästi vaikuttanut japanilaisten mielipiteisiin, sanoo professori Takayama. Japanin hallituksen viime vuonna tekemässä kyselyssä oikeusmurhan riski oli vastaajille tärkein syy vastustaa kuolemanrangaistusta.
Lue myös: Tietyssä tilanteessa Arman Alizad näkee kuolemantuomion tarpeellisena: "Sellaiselle voi tuoda keskiajan takaisin"
Onko teloitus "perinteinen arvo"?
Japanin hallitus on perustellut kuolemanrangaistuksen olemassaoloa nimenomaan mielipidekyselyiden tuloksilla. Oikeusministeri Keisuke Suzuki linjasi viime marraskuussa, että rangaistus on välttämätön niin kauan kuin valtaosa kansasta pitää sitä välttämättömänä seurauksena kauheimmista rikoksista – ja sellaisia rikoksia tehdään Japanissa.
Perusteluja on kritisoitu monelta suunnalta.
Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat korostaneet, että julkinen mielipide ei ole pätevä syy kuolemanrangaistuksen käytölle. Japanin asianajajien keskusliitto taas on kyseenalaistanut kyselyjen rakenteen, tulosten tulkinnan ja vastaajien valmiuden arvioida aihetta. Liiton mukaan hallitus on erheellisesti tulkinnut kaikki rangaistusta välttämättömänä pitävät sen tukijoiksi.
Myös professori Takayama pitää viiden vuoden välein tehtyjä kyselyjä tekosyynä. Hänen mielestään todellisuudessa valtapuolue liberaalidemokraatit kannattaa rangaistusta miellyttääkseen sitä tukevia vaikutusvaltaisia konservatiivisia ryhmiä.
– Luullakseni kyse on alkukantaisesta rankaisemisen käsityksestä. Siitä puhutaan perinteisenä arvona.
Lue myös: Ihmisiä teloitettiin viime vuonna eniten vuosikymmeneen – kärjessä tutut maat
"Oikea" elinkautinen on jo olemassa
Tuoreimmassa viime vuoden kyselyssä kuolemanrangaistuksen lakkauttamista kannatti 16,5 prosenttia vastaajista, liki kaksi kertaa useampi kuin vuonna 2019. Hieman yli 83 prosenttia 1 815 vastaajasta piti kuolemanrangaistusta välttämättömänä.
Tieto näyttää lisäävän vastustusta, sanoo Takayama. Ensi kertaa postitse toteutettu kysely tarjosi vastaajille mahdollisuuden arvioida aiempia vastauksiaan kyselyn aikana karttuneen tiedon valossa.
– Epätietoisten määrä laski lähes olemattomiin, ja valtaosa siirtyi vastustamaan kuolemanrangaistusta. Tämä johtui varmaan siitä, että aiemmissa kyselyhaastatteluissa vastaajien ensimmäinen vastaus ohjasi myöhempiä. Sen sijaan lomakkeen myöhemmät kysymykset saivat varmasti jotkut muuttamaan mieltään, hän arvioi.
– Eli kun tieto lisääntyy ja ymmärrys syvenee, vastustus nousee.
Lue myös: Hallitus: Toisessa maassa määrätty kuolemanrangaistus voitava muuttaa vankeudeksi Suomessa
Japanilaisista osa luulee, ettei kuolemantuomiota panna täytäntöön
Japanin kuolemanrangaistuksesta on useita väärinkäsityksiä, hän kertoo. Osa japanilaisista luulee, että kuolemantuomioita annetaan mutta ei panna täytäntöön. Ulkomaalaiset puolestaan yllättyvät usein kuullessaan, että teloitustapa on hirttäminen.
Lisäksi Takayaman mukaan monet yliarvioivat kuolemanrangaistuksen pelotevaikutusta. Tuoreen kyselyn vastaajista yli 71 prosenttia arvioi rangaistuksen poiston lisäävän rikollisuutta.
Ilmeinen osoitus tiedonpuutteesta on myös se, että hallituksen kyselyn vastaajista 37,5 prosenttia kannatti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista, jos se korvattaisiin elinkautisella vankeusrangaistuksella ilman ehdonalaisen mahdollisuutta. Käytännössä rangaistus on jo olemassa Japanissa, sanoo Takayama.
– Hyvin harva elinkautisvanki on päässyt viime vuosina ehdonalaiseen – noin viisi vuosittain, ja hekin ovat usein hyvin vanhoja tai sairaita. Kysely siis osoittaa, että jos (elinkautinen) nimetään uudelleen, monet olisivat valmiita poistamaan kuolemanrangaistuksen.
Lue myös: Kuolemantuomiossa tapahtunut muutoksia Japanissa – teloitettava saa tietää päätöspäivänsä vasta samana aamuna
Osa murhaajista toivoo kuolemantuomiota
Japanin oikeusministeriön kyselyn mukaan kuolemanrangaistus on motiivi yli kymmenelle prosentille mielivaltaisista henkirikoksista tuomituille. Vuonna 2013 julkaistuun kyselyyn vastasi 52 mielivaltaisista henkirikoksista tai niiden yrityksistä vuosina 2000–2010 Japanissa tuomittua henkilöä.
Toisaalta yli 17 prosenttia kertoi kyselyssä halunneensa vankilaan.
Japanissa on keskusteltu siirtymisestä eittämättä julmasta hirttämisestä myrkkyruiskeen käyttämiseen teloitusmenetelmänä. Sekin on aiheuttanut huolta rikollisuuden kasvusta, sanoo Takayama.
Lue myös: Arman Alizad tapaa Japania kohauttaneen puukotuksen uhrin – kuolemaantuomittu puri sormensa poikki anteeksipyyntönä
Japanille kritiikkiä julmuudesta
Vuosina 2014–2023 Japanissa annettiin 34 uutta kuolemantuomiota ja pantiin täytäntöön 35 kuolemantuomiota, ilmenee maan asianajajien keskusliiton kokoamista tilastoista. Vuoden 2023 lopulla 107 vankia odotti kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa – kolmen kuoltua sairauden tai muun syyn takia kyseisen vuoden aikana.
Tuomioonsa tyytyvät kuolemaantuomitut odottavat teloitustaan keskimäärin noin kahdeksan vuotta.
Poikkeuksiakin on, sanoo Takayama. Vuonna 2001 Osakan liepeillä Ikedan kaupungissa sijaitsevassa koulussa kahdeksan oppilasta veitsellä tappanut ja 15 muuta haavoittanut Mamoru Takuma teloitettiin vain reilu vuosi tuomion antamisen jälkeen, syyskuussa 2004. Takuma itse oli toivonut, että tuomio pannaan täytäntöön mahdollisimman pian, kertoo Takayama.
Takayama kertoo, että kuolemaantuomitut saavat kuulla teloituksestaan vasta kyseisen päivän aamuna. Ennen kuolemaansa he eivät siksi voi tavata perheenjäseniään, jotka saavat tiedon teloituksesta vasta sen jälkeen. Myös tuomittujen mahdollisuudet saada henkistä tai hengellistä tukea ovat rajalliset.
– Tämä on hirveän julmaa, ja tästä tulee kritiikkiä vuosittain kansainvälisiltä järjestöiltä, hän sanoo.
Tapaa on perusteltu sillä, että teloituksen ajankohdan ilmoittaminen aiemmin voisi vahingoittaa vankien emotionaalista tasapainoa.
Kaksi kuolemaantuomittua vankia on nostanut kanteen, jossa tapaa kuvaillaan perustuslain vastaisena. Osakan korkein oikeus palautti kanteen maaliskuussa sen viime vuonna hylänneen käräjäoikeuden käsittelyyn.
Lue myös: Japanissa teloitetun kulttijohtajan tytär luki isänsä kuolemasta somesta – Arman Alizadin ohjelma pureutuu kuolemantuomioon
Tuskin lakkautetaan lähitulevaisuudessa
Kritiikistä huolimatta kuolemanrangaistusta tuskin lakkautetaan Japanissa lähitulevaisuudessa.
– Kuolemanrangaistuksen lakkauttamisen kannalla olevia on toistaiseksi vähän, mutta määrä on selvästi kasvamassa – mielestäni myös pitkällä aikavälillä. Koska liberaalidemokraattinen hallitus on kuolemanrangaistuksen säilyttämisen kannalla, muutos vaatisi, että vastustus lisääntyy niin paljon, että se vaikuttaa vaalien tuloksiin, arvioi Takayama.
Kuolemanrangaistus on Japanin ohella käytössä vain kahdessa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsenmaassa: Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa. Etelä-Koreassa rangaistuksia ei ole pantu täytäntöön kohta 30 vuoteen, ja Yhdysvalloissa 26 osavaltiota on joko keskeyttänyt teloitukset tai lakkauttanut rangaistuksen kokonaan.