Flunssaiselle lapselle ei oikein ruoka maistu ja kaikki tuntuu kiukuttavan. Yöllä lapsi herää itkemään parin tunnin välein. Ei kai vaan taas korvatulehdus? Jos välikorvatulehdus iskee joka flunssan yhteydessä, korvien putkitus voi katkaista kierteen.
Pienen lapsen immuniteetti ei vielä ole ehtinyt kypsyä, joten hengitystieinfektiot tarttuvat helposti. Se taas altistaa välikorvatulehduksille, joka syntyvät useimmiten flunssan jälkitautina.
– Tärykalvon taakse ilmaa vievä korvatorvi ei pienellä lapsella avaudu kovin hyvin ja tukkeutuu nuhassa herkästi. Tukkeutunut korvatorvi kerää limaa välikorvaan, mikä aiheuttaa tulehduksen, tiivistää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta.
Suurin korvatulehdusriski onkin kuuden kuukauden iästä kahteen vuoteen saakka. 5-vuotiailla riski on jo aikuisen tasolla.
Joskus kuulee vanhempien vaihtavan kauhutarinoita kuukausittain toistuvista korvatulehduskierteistä. Miksi jollakin lapsella korvatulehduksia tulee helposti ja toisella ei koskaan?
– Syyt ovat yksilölliset ja saattavat liittyä anatomiaan tai perimään. Välikorvatulehdusten ehkäisyyn ei itse voi vaikuttaa oikeastaan muuten kuin hyvällä käsihygienialla erityisesti infektioaikaan. Välikorvatulehdusta ei voi aiheuttaa esimerkiksi lapsen korvaan työntämä esine tai vaikun puhdistaminen pumpulipuikolla. Se johtuu aina nenänielun kautta leviävästä bakteerista, painottaa Saloranta.
Lääkäriin ei tarvitse lähteä keskellä yötä
Isompi lapsi osaa jo itse valittaa kipua, mutta imeväisikäisellä korvatulehduksesta voi kertoa vaikeutunut yöuni, yleinen levottomuus ja kiukkuisuus tai ruokahaluttomuus. Jos oireisiin yhdistyy paksua limaneritystä tai silmätulehdus, kannattaa lähteä lääkäriin.
– Vastaanotolle ei kuitenkaan tarvitse tulla välittömästi kivun ilmaannuttua esimerkiksi keskellä yötä, vaikka aiemmin niin suositeltiin. Korvat on hyvä tarkistuttaa päivän kahden sisällä, mutta ensiavuksi riittää usein särkylääke, Saloranta ohjeistaa.
Tulehdus voi aiheuttaa tärykalvon punoitusta, joka on voimakkaimmillaan ensimmäisten 6–12 tunnin aikana. Se rauhoittuu yleensä hieman jo vuorokaudessa, joten kun lääkäriin hakeudutaan vähän myöhemmin, antibioottikuurin tarve on helpompi tunnistaa.
– On esitetty arvioita, että jopa 80 prosenttia korvatulehduksista paranee itsestään ja särkylääke riittää kivunlievitykseen, joten antibiootteja ei automaattisesti tarvita, Saloranta sanoo.
Myös pelko tärykalvon puhkeamisen haitallisuudesta on turha, sillä se on kehon oma keino poistaa paine välikorvasta. Erikoislääkärin tekemiä tärykalvopistoja tehdään enää harvoin, yleensä vain, jos lapsi on särkylääkkeestä huolimatta kivulias, pienellä lapsella on voimakkaita oireita tai tarvitaan bakteeriviljely. Nykyään toimenpide tehdään aina puudutuksessa.
Putkituksella ilmaa välikorvaan
Jos lapsi kärsii toistuvista korvatulehduksista, hoitona voidaan käyttää putkitusta. Käypä hoito -suositusten mukaan sitä harkitaan, jos korvatulehduksia on yli kolme puolen vuoden sisällä tai vuoden aikana yli neljä.
– Arvio putkituksen tarpeesta tehdään aina yksilöllisesti. Läpimitaltaan 2–3 millimetrin putket asennetaan mikroskoopin alla lyhyessä nukutuksessa. Ne takaavat, että ilma pääsee esteettä välikorvaan, jolloin sinne ei kerry nestettä, vaikka nenä olisikin tukossa.
Putkitus auttaa estämään korvatulehdukset noin 70–80 prosentilla potilaista ja säästää toistuvilta antibioottikuureilta. Keskimäärin putket pysyvät korvissa noin kahdeksan kuukauden ajan, ja vain noin 20–30 prosentilla on tarvetta uusia niitä.
Katso myös:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähde: Terveystalo