Suun paha maku kertoo, että kehossa jokin on muuttunut. Listasimme yleiset syyt sille, miksi suussa maistuu metalli tai veri.
Metallin tai veren maku suussa on verrattain yleinen vaiva. Vaarallista se ei yleensä ole, sanoo osastonylilääkäri Ville Hällberg Kanta-Hämeen keskussairaalasta.
"Se, mitä aistimme, ovat muutokset"
Suun paha maku kertoo, että kehossa jokin on muuttunut.
– Jos suussa maistuu siltä kuin kuuluu, sehän ei maistu miltään. Aivot ja aistinelimet tottuvat makuun, joka on suussa tasaisesti, pitkän aikaa. Se on meidän normaali, oma, puhdas makumme, sanoivat muut esimerkiksi hengityksen hajusta mitä tahansa, Hällberg sanoo.
– Ne, mitä aistimme, ovat muutokset.
Poikkeava maku kertoo, että kehossa on tapahtunut jotakin uutta – siis poikkeama normaalitilanteesta.
"Jos suussa maistuu siltä kuin kuuluu, sehän ei maistu miltään."
Miksi suussa maistuu metalli tai veri? Listasimme erilaisia syitä!
Verta kulkeutuu suuhun
Kun suussa maistuu metalli, syynä voi olla hiussuonesta karannut veri. Esimerkiksi vaikea keuhkoastmakohtaus, keuhkokuume tai vaikea sydämen vajaatoimintakohtaus voivat ”pakottaa” verta ulos verisuonesta.
– Kun verenpaine nousee tarpeeksi paljon, verisuonen seinämä, joka on elastista ja joustavaa kudosta, alkaa päästää verta lävitseen. Näin käy nimenomaan laskimosuonessa, Hällberg kuvailee.
– Kun verenpaine on hyvin korkea, kaikkein ohuimmat verisuonet, hiussuonet, saattavat myös katkeilla. Niistä pääsee pieniä määriä verta hengitykseen. Verta siis nousee hengityksessä suuhun.
Vaikeassa keuhkoastmakohtauksessa ihminen pinnistelee kaikin voimin saadakseen happea sisään ja ulos. Samana aikaan sydän hakkaa. Verenpaine nousee, jotta sydän kuljettaisi mahdollisimman paljon verta ahtaisiin, ahdingossa oleviin keuhkoihin.
– Tässä tilanteessa kova veren virtaus suodattaa verta verisuonen seinämän läpi tai yksittäinen hiussuoni saattaa ratketa, Hällberg sanoo.
Saman ilmiön voisi aiheuttaa tavanomaista rankempi treeni.
– Kovassa fyysisessä rasituksessa mennään täysillä ylämäkeä. Sydän hakkaa, hengitys puhkuu edestakaisin, koska täytyy saada maksimimäärä happea jaloille, Hällberg sanoo.
"Kovassa fyysisessä rasituksessa mennään täysillä ylämäkeä, sydän hakkaa, hengitys puhkuu edestakaisin..."
Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei jaksa ja pysty pumppaamaan verta tarpeeksi ponnekkaasti. Ihminen alkaa turvota: jalat eivät mahdu kenkiin ja silmien alle ilmestyy pussit. Ylimääräistä nestettä, jossa on mukana verta, voi kertyä keuhkoihin.
– Nykypäivänä työskentelen päivystyksessä. Siinä, missä nykyisin vaikeat sydämen vajaatoiminnat hoidetaan lääkityksellä hyvin jo etukäteen, vanhaan aikaanhan näitä ei sillä tavoin hoidettu. Silloin päivystykseen tuli paljon potilaita, joilla verinen neste, keuhkopöhö, kupli ulos suusta. Kehossa on ylimäärä nestettä, joka ei pääse tarpeeksi nopeasti keuhkoista läpi, Hällberg kuvailee.
Keuhkoastmakohtaus ja sydämen vajaatoimintakohtaus ovat vaarallisia tiloja, jotka tulee hoitaa. Veren maku suussa on niissä harvoin ensioire. Hiussuonen katkeaminen treenin aikana ei yksinään ole vaarallista.
– Se on lähinnä varoitusmerkki siitä, että ollaan niillä rajoilla, joilla treenin voisi lopettaa. Vaarallista se ei ole. Elimistöhän on nopeasti ja tehokkaasti korjautuva. Yksittäinen pieni verisuonen vuoto on vastaava kuin se, että kolauttaisi kätensä ja saisi pienen, juuri näkyvän mustelman. Kyseessä on yhtä vaaraton asia, Hällberg sanoo.
Huono suuhygienia tai vatsahaava
Metallin makua suussa voivat aiheuttaa myös huono suuhygienia, ientulehdus, nenän tai suun verenvuoto tai vakavampana aiheuttajana mahan tai ruokatorven haavauma. Syyt on usein helppo erottaa toisistaan.
– Aika selkeitähän nämä ovat. Jos on huono suuhygienia, ikenet punoittavat, kipeytyvät ja turpoavat. Tulee ientulehdus, saattaa tulla muitakin tulehduksia suun alueelle. Verta vuotaa hampaita harjatessa, Hällberg kuvailee.
Metallin makua suussa voi aiheuttaa myös huono suuhygienia. Kuvituskuva.
Nenän ja suun verenvuoto puolestaan on yksittäinen ja lyhyt tapahtuma.
– Nenäverenvuodoksi sanotaan yleensä tilannetta, jossa veri vuotaa eteenpäin, eli ulos nenästä. Se saattaa kuitenkin vuotaa myös taakse nieluun. Silloin aistii suussaan vain veren metallisen maun, Hällberg kuvailee.
Mahahaavaa tai ruokatorven haavaumaa Hällberg pitäisi "pykälää pahempina" maun aiheuttajina. Niiden ensioire on lähes aina ylävatsakipu, rintalastan takainen polttelu tai närästyksen tunne – ei siis outo maku suussa.
– Silloin ihmisen kunto on huono. Hän on käynyt jo lääkärissä, saanut lääkettä tai miettii, että pitäisi taas hakea happolääkekuuri. Sitten tilanne etenee vähän pidemmälle; syntyy mahahaava tai ruokatorven haavauma. Veri nousee ruokatorvesta ylöspäin, jolloin tulee metallinen, paha maku suuhun.
Pahaa makua suuhun voi tuottaa myös refluksitauti. Refluksissa mahalaukun ja ruokatorven välissä sijaitseva ruokatorven sulkijalihas on löysä.
– Silloin vatsan nesteet pääsevät nousemaan ylöspäin. Maha on hirveän happoinen paikka. Tarvitaan voimakas happo, jotta ruoka saadaan sulamaan. Ruokatorvea ei ole tehty kestämään niin vahvaa happoa. Jos happoa nousee toistuvasti tai päivittäin ruokatorveen, se alkaa ärsyttää sitä ja tekee polttelun tunnetta, jopa hapon nousemista suuhun asti, Hällberg sanoo.
Luontaistuotteet
Pahan, metallisen maun taustalta voi löytyä myös hivenaineita sisältäviä luontaistuotteita, kuten kupari-, rauta- tai kromitabletteja ja vitamiiniyhdisteitä. Jatkuva maku suussa voi viitata yliannokseen.
– Osa ihmisistä hakee terveyttä syömällä luontaistuotteita, hivenaiheita tai vitamiinituotteita isommalla annoksella kuin on suositeltu. Osa kokee, että vitamiinit ja luontaistuotteet ovat vaarattomia, eli mitä enemmän, sen parempi. Silloin kehoon saattaa tulla suuriakin määriä esimerkiksi hivenaineita, mikä saattaa tuoda jatkuvan maun suuhun, Hällberg kuvailee.
Pahan, metallisen maun taustalta voi löytyä myös hivenaineita sisältäviä luontaistuotteita. Kuvituskuva.
Kun pilleri on sulanut vatsassa, myös maun pitäisi hävitä suusta. Jos metallista makua on suussa jatkuvasti, Hällberg kiinnittäisi huomiota annostukseen. Luontaistuotteita tulisi muutenkin käyttää harkiten.
– Sanoisin, että lääkkeellä ja luontaistuotteella on se ero, että lääke on tarkasti tutkittu ja sisältää sitä, mitä pakkauksessa lukee. Luontaistuotteessa ei ole aina varmaa tietoa tästä. Siinä saattaa olla muutakin kuin se, mitä pakkauksessa lukee, Hällberg sanoo.
– Luontaistuotteiden kohdalla omille potilailleni suositan sitä, että tyydytään käyttämään isojen, mielellään lääketehtaiden tuotteita. Silloin tuotevalvonta voi olla parempi ja käytetään ohjattuja, suositeltuja annoksia.
Lääkkeet
Myös jotkin lääkkeet, kuten kipulääkkeet, voivat aiheuttaa makua suuhun. Hällberg kuitenkin muistuttaa, ettei maku ole ongelmista suurin.
– Jos suussa pikkuisen maistuu pahalta, se on sivuseikka sen rinnalla, että tulehdustauti paranee, hän muistuttaa.
Maku myös poistuu kuurin loputtua.
Myrkytys
Metallinen maku suussa voi olla myös esimerkiksi lyijy- ja elohopeamyrkytyksen oire. Käytännössä myrkytyksen voisi saada lähinnä työtehtävien kautta, jos materiaalille altistuu esimerkiksi teollisuustöissä. Myrkytyksen vaara kotioloissa on hyvin pieni.
Syöpähoidoissa käytetty sytostaatti tai sädehoito saattavat aiheuttaa makuaistimuutoksia.
Syöpähoidot
Syöpähoidoissa käytetty sytostaatti tai sädehoito saattavat aiheuttaa makuaistimuutoksia.
– Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että sädehoitoa annetaan suun tai nielun alueelle, Hällberg kuvaa.
– Silloin on vaarana, että sylkirauhaset vaurioituvat, syljen eritys vähenee ja aiheuttaa suun kuivumisen. Suun kuivuminen kuivaa suun ja nenän limakalvoja. Kun nenän limakalvot kuivuvat, makuaisti myös muuttuu.
Flunssa tai poskiontelon tulehdus
Esimerkiksi poskiontelon tulehdus voi olla hyvin lieväoireinen. Silloin yksi vihje tilanteesta voisi olla suun paha maku.
– On pientä päänsärkyä, pientä limaisuutta, kenties siihen liittyen pahaa makua suussa. Lievät oireet ovat sellaisia, joita ei aina erota normaalitilanteesta, Hällberg sanoo.
Kuiva suu
Ikävuosien myötä syljen eritys vähenee. Kun suu kuivuu, myös nenä saattaa kuivua. Tällöin asiat alkavat maistua erilaisilta.
– Nenä ja suu kulkevat käsi kädessä makuaistimuksessa, Hällberg muistuttaa.
Ikävuosien myötä syljen eritys vähenee.
– Kun syljen eritys vähenee, paras tapa edistää sitä on pureskella jotakin, eli stimuloida sylkirauhasia. Ksylitolipurukumi on yksi vaihtoehto. Pakastimessa voi pitää puolukoita, ja kun janottaa, panee muutaman puolukan suuhun ja pureskelee. Siinä sylkirauhasia pannaan tekemään työtä. Toki tulee varoa, ettei näin saa paljoa hampaita rasittavaa sokeria ja happoja, hän vinkkaa.
Myös kosteuttavat nenätipat voivat auttaa normalisoimaan maku- ja hajuaistia.
Psyykkiset syyt ja dementia
Esimerkiksi antibioottikuurin aiheuttaman metallisen maun pitäisi normalisoitua muutamassa päivässä. Joskus maku kuitenkin on niin vieras tai ällöttävä, ettei siihen pysty tottumaan.
– Silloin mieli alkaa kokea sen kenties voimakkaampana kuin se onkaan. Tyypillinen tilanne on se, että nenä kuivuu, jolloin hajun aistimus muuttuu, Hällberg kuvaa.
– Uuteen, "kuivuneeseen" hajuaistimukseen ja makuun ihminen ei totu. Hän alkaa pelätä: mitä muut ajattelevat, kun suuni haisee näin? Sen kautta mausta voi kasvaa lumipallonomaisesti pelko mielessä, minkä vuoksi aistimus tuntuu ja tuntuu.
Erilaiset makutuntemukset voivat liittyä myös psyykensairauksiin.
Erilaiset makutuntemukset voivat liittyä myös psyykensairauksiin.
– Silloin asiat koetaan eri tavalla kuin useimmat muut ne kokevat. "Asian kokeminen" voi tässä olla mitä erilaisimpia tuntemuksia tai ajatuksia, Hällberg sanoo.
– Kun jokin asia koetaan hyvin epämiellyttäväksi, siihen saattaa kiinnittää liikaa huomiota. Tämän epämiellyttävän asian aistii myös sen ollessa hyvin hento. Esimerkiksi hajuveden heikko haju voi tuoda ällöttävän tunteen, tai pienen makuaistimuksen voi kokea voimakkaampana kuin se onkaan, jos siihen liittyy epämiellyttävä mielikuva tai muistikuva.
Sama koskee dementiaa.
– Dementiassa aivojen toiminta muuttuu. Tuntemukset ja se, miten käsitetään ja hahmotetaan ympäristöä voivat muuttua. Sen myötä suun aistimukset ja makuaistimukset voivat muuttua, Hällberg sanoo.
Koska huolestua?
Metallin tai veren maku suussa on syytä tarkistuttaa lääkärillä, jos oire pitkittyy eikä selity ”maalaisjärjellä”.
– Aluksi voi pohtia maalaisjärjellä ymmärrettäviä asioita: voiko oire johtua niistä? Jos mitään ei löydy, mietitään uudelleen, Hällberg neuvoo.
Johtuuko maku tupakan polttamisesta?
– Koska sitten huolestua? Kun oire ei lopu hampaiden hyvällä harjaamisella ja suuhygienialla. Kun katsoo peiliin ja tarkistaa, ettei tämä oire johdu tupakan poltosta, alkoholin juomisesta, pahentuneesta ruoasta tai ylensyönnistä, kovasta stressistä ja röyhtäilystä. Näiden varmistamisen jälkeen on varmasti hyvä miettiä asiaa tarkemmin. Jos ei vähään aikaan ole käynyt hammaslääkärillä, voisi käydä siellä ensimmäisenä.
Jos suusta ei löydy tulehdusta tai muuta selitystä, tarvittaessa voi varata ajan yleis- tai korvalääkäriltä.