Ministeri Antti Kurvisen mukaan ensisijainen keino ovat markkinaehtoiset neuvottelut, joissa tuotantokustannuksia "vyörytetään kuluttajarajapinnassa toimiville". Hän kuvasi keskittyneen päivittäistavarakaupan markkinavoimaa suhteessa yksittäisiin tiloihin valtavaksi.
Keskustan tuore maa- ja metsätalousministeri ministeri Antti Kurvinen avasi ministeripestinsä huoltovarmuuden puolustuspuheella Ukrainan sodan keskellä. Samalla Kurvinen äityi kritisoimaan suomalaisen kaupanalan keskittymistä ja vetosi siihen, että nousevat kustannukset eivät kurittaisi suomalaista maataloutta hengiltä.
Lue myös: "Vaikka teet sydämestäsi työtä, mikään ei riitä" – näin maatalouskriisi pakottaa yrittäjät sulkemaan tilansa
Kurvisen mukaan hallituksen maataloudelle lupaama 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti on vain ensiapua. Lopulta vastuu suomalaisen maatalouden kannattavuudesta jää kaupalle ja elintarviketeollisuudelle, hän sanoi.
– Hyvät kaupan edustajat ja hyvät teollisuuden edustajat, te ratkaisette sen, onko tulevaisuudessa suomalaista ruokaa vai ei.
Kurvinen puhui toimittajille tiistaina valtioneuvoston tiedotustilassa tilanteessa, jossa nousevat energian hinnat ja muut tuotantokustannukset kurittavat maatalousyrittäjiä.
– Taustalla ovat pitkäaikaiset kannattavuusongelmat, viime vuoden kehno sato sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset tilojen tuotantopanosten kustannuksiin, Kurvinen kuvasi tilannetta.
Kurvinen viittasi siihen, että koronapandemian aikana kaupan ala on tehnyt kovaa tulosta. Hänen mukaansa suuri valta tuo suurta vastuuta.
– Tämän viestin haluan välittää ennen kaikkea suomalaiselle päivittäistavarakaupalle, joka on tehnyt historiallisen suurta tulosta korona-aikana, Kurvinen sanoi.
Lue myös: Kauppa ja elintarviketeollisuus neuvottelevat uusiksi maataloustuotteita koskevia sopimuksia
Lue myös: Miten Suomi selviäisi, jos ruokakuljetukset estyisivät saarron vuoksi? Tässä totuus omavaraisuudesta: "Siihen ei olla kovin hyvin varauduttu"
Saarikolla samanlainen vetoomus
Jo aiemmin valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on viitannut kaupanalan kanssa käytyihin keskusteluihin ja vedonnut niin ikään kaupanalaan, jotta tuottajien tilannetta saataisi parannetuksi.
Kyse on kuitenkin hyvin perinteisestä keskustalaisesta puheenparresta, joten kyse ei ole myöskään Saarikon keksinnöstä Ukrainan sodan seurauksena.
Kurvinen sanoi, että hänen käsityksensä mukaan käynnissä ovat nyt keskustelut markkinatalouden hengessä.
– Se on se ensisijainen keino totta kai, että siellä saadaan järkeviä sopimuksia, joissa nousset tuotantokustannukset vyörytetään sinne, joka kuluttajarajapinnassa toimii, Kurvinen sanoi.
Kurvinen sanoi, että sekä hänen että EU:n käsityksen mukaan ruokamarkkinasta on saatava kitkettyä pois kaikki epäterveet kauppatavat ja epäeettinen markkinavoiman hyväksikäyttö.
– Suomen ruokamarkkinahan on sellainen, että meillä on niin keskittynyt päivittäistavarakauppa, että näillä päivittäistavarakaupan jäteillä on aivan valtava markkinavoima suhteessa varsinkin yksittäisiin tiloihin, hän sanoi.
Kurvisen mukaan Suomi ei pysty turvaamaan ruokaomavaraisuutta, jos kauppa ei kanna omaa vastuutaan.
– Tietysti sitten katson tarkkaan, että mitä toimia asiassa voitaisiin tehdä, että asia saataisi nykyistä paremmalle tolalle. Palataan niihin yksityiskohtiin, mitä se sitten mahdollisesti tarkoittaa, hän lisäsi.
Lue myös: Maataloudelle 300 miljoonan euron tukipaketti – ministeri pahoitteli tukien hidasta maksamista: "Kritiikki on ihan oikeutettua"
Lue myös: Iskeekö Suomeen ruokapula Venäjän hyökkäyksen ja hintojen nousun takia? Näin asiantuntijat arvioivat tilannetta
Metsähake ratkaistava
Kurvinen luonnehti olevansa tulevana vuotena kiinni kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden asioissa. Hän viittasi siihen, että Suomen lähialueilla riehuu täysimittainen sota.
– Aivan erityisesti se vaikuttaa globaaliin elintarviketalouteen ja globaaliin energiamarkkinaan, Kurvinen sanoi.
Yksi asia, johon Ukrainan sota vaikuttaa, on metsähakkeen tuonti Venäjältä.
– Olisi mukavaa, jos voisi puhua vain metsätalouden positiivisista tulevaisuudennäkymistä, mutta valitettavasti Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut metsätaloudenkin osalta työlistan kärkeen monia akuutteja ratkaistavia kysymyksiä, Kurvinen sanoi.
Hän viittasi siihen, että vuonna 2020 metsähaketta tuotiin Venäjältä noin neljäsosa lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä energiahakkeen kokonaismäärästä.
– Jokainen ymmärtää, että tämä on aivan valtava loikka, aivan valtava haaste, kun joudumme korvaamaan nyt pakotteiden vuoksi tämän määrän kotimaisella tuotannolla.
Kurvinen palasi siihen, että hallitus on osoittanut 40 miljoonaa euroa puuterminaalien rakentamiseen.
– Tavoittelemme kahden uuden raakapuuterminaalin rakentamista ja yhden vanhan terminaalin sähköistämistä, Kurvinen sanoi.
1:28
Näin Ukrainan sota voi vaikuttaa elintarvikkeiden saatavuuteen – MTK nostaa esiin yhden huolenaiheen, josta ei ole puhuttu.