Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) järjestää tällä viikolla niin sanottuja ruokamarsseja, joissa maanviljelijät kokoontuvat traktoreilla eri puolelle Suomea tuodakseen esille maanviljelijöiden ahdinkoa.
Suomessa tuskin tullaan kuitenkaan näkemään lannan levitystä ja heinäpaaleja Ranskan mielenosoitusten tapaan.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan kentältä on kyllä tullut viestejä, että osa maanviljelijöistä on valmis protestoimaan tosissaan.
– Osa on ollut sitä mieltä, että pitää ihan oikeasti ottaa ne sontakuormat ja lähteä, mutta kenttä ei myöskään halua hallituksen vastaista liikehdintää ja sekoittaa ruokamarsseja poliittisiin lakkoihin. Sitä halutaan välttää kuin ruttoa, Marttila sanoo STT:lle.
Perjantaina Itä- ja Keski-Suomen tuottajia kokoontuu Kuopion torille. Vastaava tilaisuus nähdään samana päivänä Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla.
Lauantaina tuottajan asemaa nostetaan esille Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla.
Maanviljelijöiden protesteja ja traktorimarsseja on nähty viime kuukausina eri puolilla Eurooppaa, muun muassa Puolassa, Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa.
Ruokaketjun tulonjako ei ole tasaista
MTK:n ruokamarsseilla kiinnitetään huomiota ruokaketjun tulonjakoon.
Järjestön mukaan ruokakauppa on kriisien keskellä tehnyt ennätystuloksia, mutta ketjun alkupäässä sekä ruokateollisuus että maatilat ovat vaikeuksissa.
– Kuluttajilta tulee rahaa ruokamarkkinoille, mutta se jakautuu epätasaisesti, Marttila sanoo.
– Kaupat saavat enemmän voittoa kuin viljelijöiden yhteenlaskettu tulo on.
Näkemys saa vahvistusta tutkimuslaitos Pellervon taloustutkimuksesta (PTT), jossa on meneillään suomalaisen ruokaketjun toimivuutta ja arvonmuodostusta selvittävä hanke.
PTT on toimintamuodoltaan yleishyödyllinen yhdistys, ja muun muassa MTK on yhdistyksen jäsen.
PTT:n hanketta vetävä tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg sanoo, että MTK:n huoli ruokaketjun tulonjaosta on aiheellinen.
– Eihän tulonjako ole tasaista. Kaikki osapuolet eivät ole päässeet tekemään yhtä hyvää tulosta, Forsman-Hugg sanoo STT:lle.
Yksi tekijä tulonjaon epätasaisuudessa on kaupan vahva neuvotteluasema hinnoista ja muista ehdoista.
Ruokakauppa keskittynyttä
Ruokakauppa on Suomessa erittäin keskittynyttä.
Kahdella toimijalla eli S-ryhmällä ja K-ryhmällä on yli 80 prosentin markkinaosuus.
Jos mukaan lasketaan kolmas merkittävä toimija eli Lidl, näiden yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 90 prosenttia.
– Jos meillä olisi enemmän kaupan toimijoita, se voisi lisätä hintakilpailua ja kauppa voisi joutua tinkimään omasta katteestaan, Forsman-Hugg pohtii.
– Tällöin myös elintarviketeollisuus voisi pystyä kilpailuttamaan enemmän sitä, kuka kaupan toimija maksaisi tuotteista enemmän.
Lisäksi Suomessa on melko vähän esimerkiksi viljelijöiden tuottajaorganisaatioita, joilla voisi olla mahdollisuuksia parantaa tuottajien neuvotteluasemaa ruokaketjussa.
Ruoka on tuottajien näkökulmasta liian halpaa
Forsman-Hugg tosin huomauttaa, ettei asia ole aivan mustavalkoinenkaan.
Isot kaupparyhmät ovat pystyneet hiomaan tehokkaita logistiikkaketjuja ympäri Suomen. Pienemmät toimijat eivät tähän välttämättä pystyisi.
– Jos kaupan toimijoita olisi paljon, se saattaisi lisätä kaupan yksikkökustannuksia. Jokaisella paikkakunnalla ei varmasti olisi mahdollisuuksia useamman kauppaketjun myymälöille.
Vaikka monet ihmiset kipuilevat kohonneen ruoanhinnan kanssa, Forsman-Huggin mukaan ruoka on tuottajien näkökulmasta edelleen liian halpaa suhteessa siihen, mitä sen tuottaminen maksaa.
"Kaupat ovat halpuuttamisen tiellä"
Maatilojen tilanteeseen on vaikuttanut energian hinnan nousu, joka alkoi jo edeltävänä syksynä ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa. Myös lannoitteiden ja rehun hinnat nousivat.
Vaikka hinnat ovat tulleet huippulukemista alas, kustannukset ovat jääneet korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa ja energiakriisiä.
Myös korkeat korot rasittavat tällä hetkellä erityisesti investoineita tai juuri tilakaupan tehneitä viljelijöitä. Lisäksi tuottajahinnat ovat laskeneet, MTK kertoo.
– Sota ja myös korona herättivät suomalaiset perusasioihin. Viime kesänä yhteinen tahtotila alkoi kuitenkin purkaantua ja kaupat läksivät halpuuttamisen tielle, Marttila sanoo.
Marttilan mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana puolet maanviljelijöistä tulee luopumaan maanviljelystä. Hän arvioi, että tarvitaan miljardin tai jopa kahden investointi, jotta maanviljelijäkato saadaan korvattua.
Marttilan mukaan rahoittajat ovat kuitenkin tällä hetkellä varpaillaan, sillä tiloja menee nurin eivätkä tulevaisuudennäkymät ole selkeät.
MTK toivoo, että hallitus pysyy lupauksissaan, kun se valmistautuu päättämään tulevien vuosien valtion budjetista. Maatalouden tukiin ei ole tehty indeksitarkistuksia koko 2000-luvulla.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa luvataan tehdä vaikuttavia toimenpiteitä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.