Suomalaisuimari Ari-Pekka Liukkonen taisteli Tokiossa henkisten haasteiden kanssa. Ahdistuksesta ja stressistä kärsinyt Liukkonen kertoi avoimesti kokemuksistaan Instagram-tilillään.
Ari-Pekka Liukkonen lähti Tokion olympialaisiin odotukset korkealla. Kevään EM-kisoissa 50 metrin vapaauinnin EM-kultaa voittanut suomalaistähti janosi menestystä myös olympialaisista. Aikaisemmilta vuosilta tutut haasteet kuitenkin iskivät jälleen.
Liukkonen kertoo kärsineensä stressin ja ahdistuksen aiheuttamista sivuoireista jo Lontoon ja Rio de Janeiron olympialaisissa. 32-vuotias uimari on viimeiset puolitoista vuotta yrittänyt löytää ongelmaan ratkaisua, mutta oireet ilmestyivät jälleen olympialaisten lähestyessä.
– Kesäkuu oli raskas, stressi ja ahdistus oli enemmän tai vähemmän läsnä arjessa. Pari päivää ennen kisoihin lähtöä istuttiin vielä lääkärin ja psykologin kanssa alas ja mietittiin, onko kisoihin järkevää lähteä. Tehtiin suunnitelmaa ja varasuunnitelmaa ja suuntasin Japaniin. Alku meni hyvin, vaikka välillä hermosto ja mieli omaa vääntöään kävivätkin, Liukkonen kirjoittaa Instagramissa.
Liukkosen olympiataival käynnistyi 100 metrin vapaauinnilla. Kisa-avauksen lähestyessä oireet nostivat päätään entistä vahvemmin.
– Ennen alkuerää homma lähti lapasesta, enkä muista tuosta parin tunnin jaksosta juuri mitään. Seuraavat kolme vuorokautta yritin yksin ja yhdessä tiimin ammattilaisten kanssa pitää ajatukset kasassa ja valmistautua kisaan. Hartioissa kiristi, vanha nivusvaiva muistutti olemassaolostaan ja kroppa tuntui tukkoiselta ja voimattomalta. Tunti tunnilta ja minuutti minuutilta aika kului ja päälaji lähestyi. Välillä ahdistus sai hetkeksi vallan, mutta suurimman osan ajasta fokus pysyi kuitenkin oleellisessa, Liukkonen avaa.
LUE MYÖS: Simone Biles joutui henkiseen lukkoon herkässä lajissa – suomalaispsykologi avaa, miten kaiken voittaneet huippu-urheilijatkin voivat menettää itseluottamuksensa
Liukkosen taival päättyi 100 metrin vapaauinnissa alkuerissä, minkä jälkeen katseet käännettiin suomalaistähden päämatkalle, 50 metrin vapaauintiin. Ahdistus painoi kuitenkin vahvasti päälle, eikä Liukkonen saanut päämatkallaankaan parasta irti itsestään.
– Riossa en edes tiennyt, mitä ahdistus on. Nyt taistelin sitä vastaan kaikin voimin, ja kun omat voimat loppuivat, oli aina joku auttamassa joko vierellä tai puhelimen päässä. Alkuerään lähdin taistelemaan päättäväisesti. Tiesin, että kun siitä selvitään, niin tie on taas auki vaikka mihin! Uinti oli niin hyvä kuin se neljän päivän taistelun jälkeen saattoi olla ja aika 22,25 sadasosalleen sama kuin 5 vuotta aiemmin.
Olympiamatka oli Liukkoselle todella raskas, mutta hän oli valmis taistelemaan stressiä ja ahdistusta vastaan kaikin keinoin olympiahaaveidensa toteuttamiseksi. Tällä kertaa tuo taistelu ei tuottanut toivottua tulosta.
– Kaikki kivet käännettiin, mitä löydettiin, ja matkaan tarttui monenlaista oppia, joka varmasti kantaa hedelmää muussa elämässä. Viimeinen viikko oli jotain, mitä kenenkään ei tarvitsisi joutua kokemaan, mutta olympiaunelman eteen halusin tuon polun katsoa loppuun saakka. Se polku ei lopulta ollut yksi niistä kahdeksasta, jotka finaalin veivät, Liukkonen toteaa.