Suomessakin etsitään keinoja vähentää ruokahävikkiä, sillä huomattava osa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta päätyy kulutuksen sijaan hävikkiin. Eräiden arvioiden mukaan osuus on peräti 30 prosenttia.
Suomalaisissa kotitalouksissa heitetään vuosittain noin 26 kiloa ruokaa roskiin henkeä kohden. Osa hävikistä voisi kuitenkin olla vältettävissä.
Kotitalouksissa paljon opittavaa
Tutkija ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kaisa Karttusen mukaan ruokahävikin tiedostaminen on keskeistä sen vähentämiseksi, ja asiassa on menty paljon eteenpäin. Kotitalouksissa hävikin syitä ovat muun muassa epäselvyydet viimeinen myyntipäivä ja parasta ennen -merkintöjen tarkoituksesta: osa saattaa heittää roskiin täysin syömäkelpoista ruokaa.
Nyt merkintöjä onkin tarkoitus selkeyttää kuluttajille, jotta tarpeetonta hävikkiä saataisiin vähennettyä.
Karttusen mukaan ihmiset eivät tänä päivänä välttämättä osaa tehdä oikean kokoluokan ruoka-annoksia, joka voi johtaa tarpeettomaan hävikkiin. Joissain perusasioissakin voi olla oppimista.
– Otetaan lautaselle sen verran ruokaa kuin syödään, katsotaan jääkaappiin ennen kauppaan menoa, Karttunen listaa.
Hän pohtii myös, että ihmisten osaaminen ruuantähteiden hyödyntämisessä toisiin ruokalajeihin voi olla vähentynyt.
Oma roolinsa on myös maataloudella, kaupalla ja teollisuudella.
Huomenta Suomen videolla haastateltavat pohtivat, mikä vaikutus ruokahävikin vähenemisellä olisi maailman nälänhätään ja ilmastonmuutokseen. He myös pohtivat, miten Suomi selviäisi omavaraistaloudessa, jos ruuan tuonti Suomeen loppuisi yllättäen.