Uuden ajan Android-pohjaisten Nokia-älypuhelinten viime vuonna nähty ensimmäinen sukupolvi vakuutti erityisesti edullisemmissa hintaluokissa poikkeuksellisella laatutuntumallaan. Lisäksi puhelinten puhdas vakioversio Android-käyttöjärjestelmästä erottui useimmista muiden valmistajien edullisemmista älypuhelimista paremmalla päivitystuella.
Nyt Nokia 3.1 -mallin on tarkoitus jatkaa alkuperäisen Nokia 3:n seuraajana puolentoista sadan euron hintaluokassa – pitkälti samoin vahvuuksin ja muutamin parannuksin.
Testissämme Nokia 3.1 oli suositushinnaltaan 159 euron edullisempa malliversiona, jossa on 2 gigatavua RAM-käyttömuistia ja 16 gigatavua sisäistä tallennusmuistia. Lisäksi tulossa on 3 ja 32 gigatavun muisteilla varustettu malli 189 euron suositushinnalla.
Nokia 3.1:n tekniset tiedot
- Polykarbonaatti-alumiinirakenne
- 5,2 tuuman IPS LCD -kosketusnäyttö 1440×720 pikselillä ja 18:9-kuvasuhteella, Corning Gorilla Glass -lasi
- Takakamera 13 megapikseliä f/2,0-aukolla, automaattitarkennuksella ja LED-kuvausvalolla
- Etukamera 8 megapikseliä f/2,0-aukolla ja kiinteällä tarkennuksella
- Kahdeksanytiminen MediaTek 6750N -järjestelmäpiiri 1,5 gigahertsin kellotaajuudella
- 2 tai 3 gigatavua RAM-käyttömuistia
- 16 tai 32 gigatavua tallennusmuistia (eMMC 5.1) ja microSD-muistikorttipaikka (tuki 128 gigatavuun asti)
- Kaksi SIM-korttipaikkaa
- 4G LTE -mobiiliverkkoyhteys (lataus maks. 150 Mbit/s, lähetys maks. 50 Mbit/s, kategoria 4)
- Wi-Fi 802.11a/b/g/n/ac / Bluetooth 4.2 / NFC -yhteydet
- GPS / GLONASS / BDS -paikannus
- Kiihtyvyysanturi / gyroskooppi / kompassi / läheisyyden tunnistin / valoisuuden tunnistin
- Micro-USB- ja 3,5 mm -liitännät
- 2 990 milliampeeritunnin akku
- Mitat 146,25 x 68,65 x 8,7 millimetriä
- Paino 138,3 grammaa
- Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmä (Android One)
Loistava laatutuntuma näin edulliseksi puhelimeksi
Nokia 3.1:n rakenne on takaa polykarbonaattimuovia ja reunoilta alumiinia. Yhdistelmä toimii erinomaisesti ja laatutuntuma on puhelimen hintaluokka huomioiden loistavalla tasolla. Runko ei käytännössä taivu kovemmallakaan vääntämisellä eikä myöskään natise. Käteen Nokia 3.1 istuu hyvin, osittain takapinnan mukavasti reunoja kohti kaartuvan muodon ansiosta.
Verrattuna edeltäjäänsä Nokia 3:een designissa uutta on alumiinireunojen kiiltävä timanttileikkaus. Tämä tuo designiin asteen lisää ryhtiä ja premium-tunnelmaa.
Suhteessa hintaansa tuntuu ja näyttää Nokia 3.1 huomattavan hyvältä. Loistava laatutuntuma ja eleettömän tyylikäs design ovat ehdottomasti sen suurimpia vahvuuksia.
Painoa Nokia 3.1:llä on 138,3 grammaa ja paksuutta 8,7 millimetriä.
Yhtenä keskeisenä uudistuksena edullisemmat Nokia-älypuhelinmallit, Nokia 3.1 sekä muutamaa kymppiä korkeahintaisempi Nokia 5.1, sisältävät edeltäjiinsä nähden modernimmat 18:9-kuvasuhteen näytöt. Nokia 3.1:ssä näytöllä on kokoa nykymittapuulla pienempää päätä edustavat 5,2 tuumaa ja tarkkuutta 1440×720 pikseliä. Pikselitiheys jää siis jälkeen huippuluokasta, mutta 310 pikseliä tuumaa kohti on yhä varsin kohtuullisesti eikä näytön vähäisempi tarkkuus ainakaan itseäni testirupeaman aikana häirinnyt lainkaan.
Vaikka näyttö on nyt 18:9-kuvasuhdetta, on sekä sen ylä- että erityisesti alapuolella Nokia 3.1:ssä edelleen suuret reunukset. Puhelimen kokoon nähden 5,2 tuuman näyttökoko ei olekaan mitenkään ihmeellinen.
Ei sormenjälkilukijaa
Kenties merkittävin puute Nokia 3.1:ssä on sormenjälkilukija. Edeltäjänsä Nokia 3:n tavoin myös Nokia 3.1:stä puuttuu valitettavasti yhä tämä arkipäiväisen tietoturvan helppoutta huomattavasti parantava ominaisuus.
Nokia 3.1 ei myöskään sisällä erillistä omaa kasvojentunnistusominaisuutta. Androidin sisältämälle asetuksista Smart Lockin alta löytyvälle Luotetut kasvot -toiminnolle tuki löytyy, mutta sen tarjoama tietoturva on lähes olematon: testissämme Nokia 3.1:n lukituksen avaamiseen Luotetut kasvot -toiminto päällä ei tarvittu edes paperitulostetta – pelkästään jo kuva toisen älypuhelimen näytöltä esitettynä avasi lukituksen heittämällä.
Käytännössä Nokia 3.1:n kanssa joutuu siis sormenjälkilukijalla varustettuihin puhelimiin verrattuna tinkimään joko turvallisuudesta tai helppoudesta. Tätä nykyä sormenjälkilukijalla varustettuja älypuhelimia löytyy jo samasta tai jopa edullisemmasta hintaluokasta kuin Nokia 3.1.
Suorituskyky ja kamerat tyydyttävällä tasolla
Vaikka laatutuntuma voi olla nykypäivänä edullisessakin älypuhelimessa jo erinomainen ja näyttökin riittävän hyvä, suorituskyky laajassa merkityksessä on asia, jossa karkeasti puhelimen hinta määrää yhä suoraan saatavan vastineen. Niin myös Nokia 3.1:ssä, mitä tulee laskentatehoon, muistimääriin kuin myös kameroihin.
Nokia 3.1:ssä käytössä oleva MediaTek MT6750N -järjestelmäpiiri on HMD Globalin itsensä mukaan jopa 50 prosenttia tehokkaampi verrattuna alkuperäiseen Nokia 3:een. Suoritinydinten lukumäärä on tuplaantunut kahdeksaan.
Käytännössä peruskäytössä Nokia 3.1:n suorituskyky riittää mainiosti, mutta raskaampien pelien tarjoama kokemus kärsii pahasti. Lisäksi osa raskaimmista peleistä ei tue Nokia 3.1:ää lainkaan – esimerkkinä mainittakoon nyt vaikka uunituore Fortnite.
RAM-muistin vähäinen 2 gigatavun määrä aiheuttaa aiheuttaa myös pieniä viiveitä jokapäiväiseenkin käyttöön. Samoin pieni sisäisen tallennusmuistin 16 gigatavun määrä voi johtaa tarpeeseen hankkia muistikortti, kun vapaata tallennustilaa käyttäjälle on tarjolla vain 6-7 gigatavua. Ilahduttavaa on, että Nokia 3.1:een saa kerrallaan käyttöön sekä kaksi SIM-korttia että muistikorttipaikan, sillä toisin kuin yleensä, paikka on erillinen eikä jaettu.
Akunkesto Nokia 3.1:ssä on varsin tavanomainen. Aktiivisemmalla käytöllä puhelin vaatii lataamista joka yö eikä virrankulutus valmiustilassakaan ole pienimmästä päästä.
Edullisista puhelimista usein kompastuskivinä puuttuvat gyroskooppi (hyödyllinen joidenkin pelien osalta liikeseurannassa) sekä NFC-lähiyhteys Nokia 3.1:stä löytyvät.
Sen sijaan pikalatauksen tuloa alle 200 euron hintaluokkaan Nokia-älypuhelimissa jättää Nokia 3.1:kin edelleen odottamaan. Latausliitin on myös vanhempaa epäkäytännöllisempää Micro-USB-mallia.
Kamerat ovat yksi osa-alue, jossa Nokia 3.1:ssä on tehty parannusta. Takakameran tarkkuus on kasvanut 8 megapikselistä 13 megapikseliin, ja näppituntumalta ilman rinnakkain vertailua laatukin tuntuu hieman parantuneen, joskaan mitään huipputasoa ei tällä hinnalla sovi odottaakaan. Myös uusien Android-pohjaisten Nokia-älypuhelinten heikkoutena aluksi ollut kamerasovelluksen jähmeys ei enää haittaa Nokia 3.1:ssä. Lisäksi videokuvaus onnistuu nyt myös tarkempana 1080p Full HD:nä.
Alla muutama esimerkkikuva Nokia 3.1:llä.
Puhdasta Androidia – päivitykset herättävät myös epäilyksiä
Nokia 3.1 tuli markkinoille ja on toistaiseksi tämän artikkelin julkaisuhetkellä varustettu Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmäversiolla.
Kaikissa uuden ajan Nokia-älypuhelimissa on puhdas vakio-Android eikä ohjelmiston ominaisuuksissa näin ollen ole käytännössä eroa – lukuun ottamatta kamerasovellusta, jossa ainoastaan ZEISS-linssilliset korkeahintaisemmat Nokia-älypuhelimet sisältävät laajan manuaalikuvaustilan.
Tämän vuoden Nokia-älypuhelinuutuuksia on ohjelmistoltaan brändätty Googlen Android One -leiman alle. Käytännössä tämän merkitys jää vähäiseksi verrattuna aiempiin Nokioihin, joissa myös oli jo puhdas vakio-Android.
Kokonaisuutena vakio-Android on vahvuus Nokia-älypuhelimissa: tarjolla on selkeä ohjelmisto ilman turhuuksia tai päällekkäisyyksiä. Samalla tosin erinäisiä Samsungin, Huawein ja Honorin tai muiden valmistajien ohjelmistoihinsa käteviä lisätoimintoja ei ole mukana.
Puhtaan vakio-Androidin merkittävä etu pitäisi olla myös nopea päivitysten julkaisutahti. Tämän osalta Nokia 3.1:n yllä leijuu kuitenkin hienoinen epäilyksen varjo. Ensimmäisen sukupolven Nokia-älypuhelimista ainoastaan Nokia 3 oli varustettu MediaTekin järjestelmäpiirillä, ja tästä syystä sen päivitykset ovat laahanneet Qualcommin piireillä varustettuja muita malleja perässä.
Nokia 3.1:n osalta tilanne on nyt auki. Optimisti sanoisi, että MediaTekin piirien laajempi käyttö – myös Nokia 5.1:ssä ja Kiinassa Nokia X5:ssä tänä vuonna – voisi johtaa parempaan päivitystahtiin. Toisaalta Nokia 3.1 on yhä varustettu Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmäversiolla, vaikka esimerkiksi viime vuoden huippumallille Nokia 8:lle uudempi Android 8.1 Oreo julkaistiin päivityksenä jo helmikuussa.
Joka tapauksessa uusi Android 9 Pie on myös Nokia 3.1:lle tulossa, mikä on todennäköisesti enemmän poikkeus kuin sääntö tämän hintaluokan älypuhelimissa.
Lisäksi tietoturvapäivitysten osalta aktiviteetin pitäisi olla ainakin kunnossa. Sekä Android One että yrityskäyttöön sopivuudesta viestivä Android Enterprise Recommended -listaus edellyttävät tiheästi julkaistavia tietoturvakorjauksia. Arvostelun julkaisuhetkellä elokuun puolivälin jälkeen Nokia 3.1:n tietoturvakorjaukset oli päivätty 5. heinäkuuta.
Yhteenveto: Kelpo valinta edulliseksi älypuhelimeksi – vaihtoehtojakin kuitenkin löytyy
Nokia 3.1:ltä olisi toivonut suurempaa edistysaskelta verrattuna viime vuoden Nokia 3:een.
Rakenteen laatutuntuma on edelleen erinomainen ja sen osalta Nokia 3.1 ei häpeä kalliimpienkaan älypuhelinten rinnalla.
Samanaikaisesti vahvuuksien ja parannusten kanssa Nokia 3.1:ssä on myös merkittäviä puutteita, joiden merkitys on kasvanut vuodessa, kuten päällimmäisenä sormenjälkilukijan jääminen yhä toivelistalle. Lisäksi Nokia 3.1:stä puuttuvat ilahduttavat yllätykset, jollaisia olisivat puhelimen hintaluokassa olleet esimerkiksi USB-C-liitäntä sekä tuki pikalataukselle. Micro-USB-liitäntä alkaa jo tuntua todella vanhanaikaiselta.
Myös nopeiden päivitysten suhteen Nokia 3.1:n yllä leijuu epäilys. Uuden ajan Nokia-älypuhelinten yksi vahvuus, nopeat Android-versiopäivitykset sekä -tietoturvakorjaukset, ei välttämättä toteudu Nokia 3.1:ssä aivan niin hyvin, jollei MediaTekin tähän asti havaittuun hidastavaan vaikutukseen tapahdu muutosta.
Kokonaisuutena Nokia 3.1 on hintaisekseen kuitenkin ihan hyvä älypuhelin. Kilpailutilanne on kuitenkin myös kiristynyt, eikä Nokia 3.1:tä voi enää nyt suositella yhtä varauksettomasti kuin sen edeltäjää Nokia 3:a vuotta aiemmin.
Vaihtoehtoja Nokia 3.1:lle ovat esimerkiksi viime aikoina markkinoille tulleet Honor 7A sekä Motorola Moto E5, joista molemmista löytyy esimerkiksi sormenjälkilukija ja huomattavasti suurempi 5,7 tuuman näyttö.