Asevarustelu kiihtyy Ukrainan sodan takia, ja sillä on pitkiä seurauksia myös rauhan koittaessa – Venäjän ydinasepäätös voi vaikuttaa Kiinaankin

Ukrainan sota on kiihdyttänyt asevarustelua ja lisännyt aseiden kysyntää. Nyt Euroopan unionissa, Yhdysvalloissa ja Ukrainassa on huoli siitä, miten asetuotantoa saadaan kiihdytettyä. 

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan asetuotannon kiihdyttämiseksi luodaan esimerkiksi erilaisia kannustimia, monivuotisia sopimuksia ja ennakko-ostoja. Hänen mukaansa tärkeä kysymys on se, mitä lisääntyneelle tuotannolle tapahtuu sitten, jos ja kun sota Ukrainassa päättyy.

– Historiassa aika usein sellaisissa tilanteissa sitten käy niin, että tuotannolle lisääntyy myös kysyntää, ja ostajia löytyy muualta. 

ICAN Finlandin koordinaattori, dosentti Kati Juva muistuttaa, että sodan loputtua maahan syydetyt aseet ovat edelleen ihmisten käytettävissä.

– Aseellinen väkivalta lisääntyy voimakkaasti konfliktialueilla myös rauhan jälkeen.

Väkivalta voi ilmentyä esimerkiksi perheväkivaltana ja kaappauksina.

Onko Ukrainassa käytetty jalkaväkimiinoja?

Teivaisen mukaan asemarkkinoille on mahdollisesti tulossa moninapaisuutta. Aiemmin aseita on valmistanut lähinnä viisi isoa yhdysvaltalaista valmistajaa. Nyt esimerkiksi Etelä-Korean valmistamat aseet ovat nousseet esiin, sillä maa tekee Nato-yhteensopivia aseita. 

Lisäksi Intiassa on noussut esiin kysymyksiä siitä, voidaanko Venäjän asevientiin jatkossa luottaa.

Nykyinen sota on nostanut esiin myös muita kysymyksiä aseisiin liittyen, kuten jalkaväkimiinojen kieltävän sopimuksen. Niin Suomi kuin Ukraina kuuluvat tähän Ottawan sopimukseen.

Juvan mukaan on ollut viitteitä siitä, että Ukrainassa olisi käytetty jalkaväkimiinoja taisteluissa. 

– Jalkaväkimiinat ovat erittäin epädemokraattisia aseita, koska ne nimenomaan jälkeenpäin tappavat siviilejä paljon enemmän. 

Toinen esillä oleva sopimus on ollut Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ydinaserajoitesopimus. Putin ilmoitti tiistaina maan vetäytyvän sopimuksesta. Juvan mukaan sodan aikana ongelmana ovat olleet sopimukseen kuuluvat tarkastukset, joiden mukaan kumpikin osapuoli voi käydä tarkistamassa toisen asejärjestelmiä. 

Teivaisen mukaan asia voi vaikuttaa Kiinaankin.

– Nyt kun Venäjä vetäytyi sopimuksesta, Kiina voi olla haluttomampi päästämään tarkkailijoita Kiinaan.

Juttua muokattu kello 10.48: Oikaistu Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin nimi. Jutussa puhuttiin virheellisesti Teuvo Teivaisesta, nimi muokattu oikeaan muotoon Teivo Teivainen.