Sotatieteiden tohtori ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll penää Twitterissä Natolta vahvempaa roolia Ukrainan tukemiseksi.
Siihen on hänen mielestä syytä, sillä Naton kesäkuussa järjestetyssä huippukokouksessa hyväksyttiin puolustusliiton uusi strateginen konsepti, joka antaa aiempaa laajemman mandaatin tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi, ilman aseellista väliintuloa.
Venäjä luottaa Limnéllin mukaan siihen, että länsi vaipuu vääjäämättä sotaväsymykseen, kun sota pitkittyy ja hallitukset sekä johtohenkilöt vaihtuvat. Sotaväsymyksestä seuraa Ukrainan tuen heikkeneminen.
– Venäjän uhkailujen sekä todellisuudesta irrallaan olevan propagandan voi arvioida lisääntyvän entisestään.
Puolestaan se, että Nato tehostaisi asetoimituksiaan Ukrainalle, olisi vahva viesti Venäjälle siitä, että Nato on sitoutunut tukemaan Ukrainaa konkreettisesti.
Nato-maista erityisesti Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat lähettäneet Ukrainaan raskasta ohjus- ja tykistökalustoa. Yhdysvallat on lähettänyt paljon esillä olleita HIMARS-raketinheitinjärjestelmiä ja Britannia M270 MLRS -raketinheittimiä.
Ukraina on kertonyt, että sillä on käytössään 16 pitkän kantaman HIMARS-raketinheitintä. Ensimmäiset HIMARSit se sai käyttöönsä maan puolustusministerin mukaan kesäkuun lopulla.
Lue myös: HIMARS: Pekka Toveri kertoo, mistä kohuaseen tehokkuus tai hyödyttömyys riippuu
Ase ei laula ilman käyttäjää
Mittavien ja raskaiden asejärjestelmien toimitusten tehostaminen ei siltikään Limnéllistä riitä. Hänestä Natolla olisi paikka myös sotilaiden kouluttamisessa.
– Ukrainalla on tarve pikakouluttaa sotilaitaan. Tässä Natolla on mahdollisuus ottaa johtava rooli. Esimerkiksi Iso-Britannia on sitoutunut kouluttamaan 10 000 ukrainalaista sotilasta seuraavina kuukausina. Saksassa on puolestaan Yhdysvaltojen suuri koulutuskeskus. Uusia koulutuskeskuksia on mahdollisuus perustaa muihin maihin ja erityisesti aseteknologian käyttökoulutusta lisättävä.
Sotaa ei käydä pelkästään asein, tykein ja ohjuksin rintamilla, vaan myös tietoteknisesti kyberympäristössä.
Limnéll sanoo, että osalla Nato-maista on jo ollut keskeinen rooli Ukrainan kyberpuolustuksessa, mutta paukkuja voitaisiin käyttää vieläkin enemmän.
– (Kyberpuolustusta) vahvistaisi muun muassa tilannekuvien jakaminen, koulutus, teknologiaratkaisut ja tekninen tuki.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:15
Miksi sota-asiantuntijat yliarvioivat ennen Ukrainan sotaa Venäjän armeijan mahdin?
Bittiavaruudesta Mustallemerelle
Limnéll näkee, että Nato voisi tukea Ukrainaa myös Mustanmeren viljakuljetuksissa, jolla olisi vaikutuksia lopulta koko globaalille ruokatilanteelle.
– Viljakuljetusten suojaamiseksi Nato voi käyttää laivastoa, ilmavoimia ja sukellusveneitä.
Tässä eräänä jarruttavana esteenä on kuitenkin se, että Mustanmeren alusosastojen kokoa on rajoitettu sopimuksin ja Venäjän vastatoimet voivat olla mahdollisia, Limnéll huomauttaa.
Ukrainan tukemiseen tarvitaan myös sitkeyttä ja ennen kaikkea näkyvyyttä.
– Natossa on Ukraina pidettävä esillä - niin aktiivisessa viestinnässä päättäjille ja kansalaisille kuin jatkuvana konkreettisen tuen toimeenpanona.