Jos sopua ei löydy esimerkiksi talokauppa- tai huoltajuustapausta selvittäessä, voi apuun tulla puolueeton sovittelija. Sovitteluapua voi hyödyntää sekä rikos- että riita-asioissa.
Suomen Asianajajaliitto toivookin, että sovittelua käytettäisiin riita-asioissa nykyistä useammin, etteivät tapaukset etenisi turhaan tuomioistuimiin.
Mikä?
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on puolueeton, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu.
Sovittelussa osapuolet voivat käsitellä uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman sovittelijan välityksellä.
Vahingonkorvaus voidaan sopia suoritettavaksi joko rahalla tai työllä.
Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen tai riidan osapuoli, huoltaja tai edunvalvoja, poliisi, syyttäjä sekä opetus-, sosiaali- tai muu viranomainen. Lähisuhdeväkivaltarikoksissa vain poliisi tai syyttäjä saa tehdä sovittelualoitteen.
Kaupunkien sovittelutoimistot tarjoavat puolueetonta ja maksutonta sovitteluapua.
Myös Suomen Asianajajaliitto tarjoaa sovittelijan eli koulutetun asianajajan apua yksityishenkilöiden ja yritysten riita-asioihin.
– Käräjäoikeuksissa ja muissa tuomioistuimissa on pulaa resursseista, juttujen käsittelyajat ovat pitkiä. Lisäksi jokainen oikeudenkäynti aiheuttaa osapuolille aika paljon murhetta ja tuskaa. Laiha sovinto on useimmiten parempi kuin lihava riita, sanoo asianajaja, puheenjohtaja Jarkko Ruohola Suomen Asianajajaliitosta.
Ruoholan mukaan sovittelu sekä lyhentäisi että halventaisi riidan selvittämistä.
– Jos sovittelu saadaan käyntiin ennen kuin juttu on edes tuomioistuimessa vireillä, jäävät kokonaiskustannukset murto-osaan, ehkä jopa alle 10 prosenttiin täysimittaisen oikeudenkäynnin kustannuksista.
– Mitä laajempi juttu on kyseessä, sitä suurempi hyöty sovittelun avulla saadaan. Esimerkiksi iso hometaloriita on sellainen, jonka selvittäminen on työlästä. Toisaalta asia, joka on osapuolille hyvin tärkeä ja raskas, on yleensä parempi saada se sovittua kuin jäädä odottamaan oikeuden tuomiota, Ruohola toteaa.
Sovittelumahdollisuudesta ei tiedetä
Kari Kotila on toiminut sovittelijana Helsingin sovittelutoiminnassa noin 12 vuoden ajan. Tapaukset, joita hän sovittelee, liittyvät tyypillisimmin nuorten miesten kahnauksiin.
– Prosentuaalisesti suurin osa edustaa noin 20-30-vuotiaiden nuorten miesten erimielisyyksiä, jotka ovat syntyneet kapakassa vietetyn illan jälkeen, Kotila sanoo.
Sovittelutoimiston käsiteltävät tapaukset tulevat harvemmin suoraan tapauksen osapuolilta. Yleensä joko syyttäjä tai poliisi ohjaa osapuolet sovittelijan juttusille.
– Hirveän huonosti ihmiset tietävät tällaisesta palvelusta. Monesti, kun meiltä ohjaaja ottaa osapuoliin yhteyttä ja kysyy sovitteluun halukkuutta, tämä on suurimmalle osalle ensimmäinen kerta, kun he kuulevat mitään sovittelusta, Kotila toteaa.
Sitoutumista vaaditaan
Sovittelu ei takaa kaikille apua, mutta parhaimmillaan se toimii silloin, kun molemmat osapuolet ovat sitoutuneita ja halukkaita selvittämään vaikean tilanteen.
– Se sopii sellaisille ihmisille, jotka ovat kykeneviä kohtamaan myös sen toisen osapuolen. Sellaisille, jotka ovat kykeneviä kuuntelemaan kritiikkiä toiselta osapuolelta ja myös antamaan kritiikkiä.
– Vahvimmin on jäänyt mieleen sellaiset tapaukset, joissa on kyse lähisuhdeväkivallan sovittelusta. Alussa tekijä on voinut suhtautua ylimielisesti tai vähättelevästi tilanteeseen, mutta tapaamisten myötä epäilty on saattanut ottaa yhteyttä ja todennut, että hänellä on ongelma. Näitä tapahtuu aika harvoin, mutta sovittelijalle sellaiset tilanteet ovat hyvin vaikuttavia ja palkitsevia, Kotila kuvailee.