Väkivaltaa ei riittävissä määrin oteta puheeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näin arvioi Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä MTV:n lähisuhdeväkivaltaa käsittelevässä SOS-ohjelman jaksossa. Hän on myös havainnut puutteita viranomaisten välisessä tiedonkulussa ja se näkyy pahimmillaan perhesurmina.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa joka kymmenes toistuvaa väkivaltaa kokenut nainen on kertonut parisuhdeväkivallasta poliisille ja alle joka viides on kertonut siitä terveydenhuoltoon. Särkelä on huolissaan siitä, että sote-ammattilaiset empivät ottaa väkivalta-asioita puheeksi mahdollisten uhrien kanssa.
"Ei rohjeta ottaa puheeksi"
– Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kynnys ottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi, vaikka olisi ilmiselviä merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa ja viitteitä väkivallasta tulisi keskustelussa esille. Ei rohjeta ottaa puheeksi. Taustalla voi olla myös se, että ”jos otan puheeksi, niin mitä minä tämän ihmisen kanssa teen”.
Särkelä kertoo, että liitossa on kehitetty puheeksi ottamisen välineitä sosiaaliterveydenhuoltoon.
– Meillä on esimerkiksi Turvakymppi-niminen väline, joka auttaa ammattilaisia siinä, miten puhua turvallisuudesta. On äärimmäisen tärkeää, että uskalletaan kysyä turvallisuudesta ja otetaan lähisuhdeväkivalta ja sen riski puheeksi. Tätä ei kysytä riittävästi.
Lue myös: Poliisipomo kertoo MTV:lle, miksi väkivaltatapausten määrä jatkaa kasvuaan: "Ei osata puuttua eikä nähdä pieniä signaaleja – Suomi on naisille väkivaltainen paikka"
SOS - Save Our Sote MTV:n juttusarjassa sote-aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan tärkeitä teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? |
"Tietokatkokset näkyvät tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivalta on johtanut uhrin kuolemaan"
Liikkuuko tieto viranomaisten välillä vai onko tietokatkoksia?
– Kyllä katkoksia edelleen on. Ne näkyvät erityisesti niissä todella ikävissä tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivalta on johtanut uhrin kuolemaan. Meillä on noin 18 tilannetta vuosittain, jossa entisen tai nykyisen puolison toiminnan kautta nainen on menehtynyt. Harvoin näissä tilanteissa on ollut kyse yksittäisistä tilanteista. Siellä on voinut poliisi käydä usein, terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon on voinut olla kontakteja.
– Iso kysymys on se, että ei ole tehty tai ei ole pystytty tekemään riittävää riskiarviota. Jos tilannetta katsotaan yksittäisen viranomaisen kautta, voi näyttää siltä, että isoa riskiä ei ole, mutta jos istutaan saman pöydän äärellä moniammatillisesti ja pannaan tiedot yhteen, niin tullaankin toisenlaiseen lopputulokseen ja huomataan, että riski on erittäin suuri.
Apua hakeneiden määrä on "systemaattisesti kokoajan kasvanut"
SOS-ohjelmassa aiemmin vieraillut poliisihallituksen edustaja kertoi lähetyksessä, että henkeen ja terveyteen kohdistuneiden poliisin tietoon tulleiden väkivaltatapausten määrät jatkavat kasvuaan. Tämä näkyy myös järjestökentällä.
– Lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden määrä on systemaattisesti kokoajan kasvanut. Esimerkiksi viime vuonna Ensi- ja turvakotien liitosta ja jäsenyhdistyksistä apua haki 24 000 ihmistä, joista 11 400 haki apua lähisuhdeväkivallan vuoksi. Ja pitää muistaa, että vain pieni osa ihmisistä hakee apua lähisuhdeväkivaltaan.
Eurostatin ja tilastokeskuksen kyselytutkimuksen tulosten mukaan noin joka kolmas suomalaisnainen on kokenut joskus elämänsä aikana fyysistä parisuhdeväkivaltaa ja joka toinen henkistä väkivaltaa kumppaninsa taholta. Suomessa naiset raportoivat väkivallan kokemuksiaan enemmän kuin muissa välivertailun kymmenessä maassa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa joka kymmenes toistuvaa väkivaltaa kokenut nainen on kertonut parisuhdeväkivallasta poliisille ja alle joka viides on kertonut siitä terveydenhuoltoon.