Poliisi lakkauttaa yksiköitä, jotka ovat olleet lähisuhdeväkivallan uhreja auttaville turvakodeille tärkeitä. Rikosoikeuden professori ihmettelee päätöstä. MTV Uutisten selvitys paljasti turvakodeilla olevan jo nyt vakavia ongelmia.
Poliisin päätös lakkauttaa ennalta ehkäisevä toiminta on "pulmallinen ja ikävä", sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander MTV Uutisille.
– Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja uhrien auttamispalveluihin pitäisi panostaa. Ne ovat hyvin tärkeitä ja niillä voi olla myös asennekasvatuksen kannalta merkitystä, Melander sanoo puhelimitse.
– Riittävä määrä uhreille saatavilla olevia tukipalveluita voi madaltaa kynnystä ylipäätään hakeutua tukipalveluiden piiriin ja turvakoteihin, hän jatkaa.
Melander korostaa, että lähisuhdeväkivalta on perus- ja ihmisoikeusloukkaus. Suomi on sitoutunut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemäksi ja torjumiseksi laadittuun Istanbuliin sopimukseen.
– Kyse ei ole vain siitä, paljonko joku maksaa, sillä meillä on perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä velvoitteita, Melander toteaa.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander: "Lainsäädännössäkin olisi tehtävää"
Turvakodit ehkäisevät vieläkin pahempaa
Melander ihmettelee, että samaan aikaan kun poliisien määrään panostetaan, leikataan rikosten ennaltaehkäisystä.
– Poliisilla ja syyttäjillä pitää olla riittävät resurssit, mutta aivan yhtä tärkeitä ovat kaikki ennaltaehkäisevät palvelut. Pitäisi pystyä huolehtimaan siitäkin, että rikosoikeuden piiriin päätyy mahdollisimman vähän asioita, hän sanoo.
Elokuussa Uutissuomalainen kertoi koko poliisin joutuvan säästökuurille, jotta budjetit eivät ylity.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa sen sijaan linjataan, että poliisien määrää lisätään ja rikostorjuntaa vahvistetaan.
Melanderin mukaan on "hyvin tärkeää", että lähisuhdeväkivallan uhrit pääsevät tarpeen vaatiessa esimerkiksi turvakoteihin, jotka osaltaan myös ennaltaehkäisevät ja katkaisevat väkivaltaa.
– Joissain tapauksissa turvakodeilla voi olla ennaltaehkäisevä vaikutus silläkin tavalla, että ne ehkäisevät tilanteiden etenemistä pahempaan suuntaan.
Turvakotien työntekijät kertoivat Helsingin Sanomissa olevansa "tyrmistyneitä" poliisin ratkaisusta lakkauttaa ennalta ehkäisevä toiminto, joka on erikoistunut lähisuhde- ja kunniaväkivaltaan.
MTV Uutisten selvitys paljasti, että yli tuhat henkilöä on jäänyt ilman apua haluamastaan turvakodista tänä vuonna tilanpuutteen vuoksi. Turvakodilla tarkoitetaan paikkaa, jonne väkivaltaa tai väkivallan uhkaa esimerkiksi parisuhteessa kokevat henkilöt voivat hakeutua turvaan.
Turvakotikysely tehtiin sen jälkeen, kun alkuviikosta uutisoitiin joka neljännen alle 35-vuotiaan miehen uskovan, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään.
Laajemmin selvityksen tuloksista voi lukea alla olevasta linkistä tai katsomalla noin minuutin tiivistyksen.
Lue lisää: Yli tuhat apua tarvitsevaa käännytetty turvakodeista, paljastaa MTV:n selvitys
1:04
Katso tiivistys MTV Uutisten turvakotiselvityksestä.
"Lainsäädännössäkin tehtävää"
Helsingin Sanomat ja Iltalehti uutisoivat poliisin yksiköiden lakkautuksista elo-syyskuussa.
Helsingin poliisin mukaan kyse on organisaatiouudistuksesta. Jatkossa ennaltaehkäisevä toiminta ei ole erillinen toiminto, vaan se "toteutetaan laajemmin koko poliisilaitoksen voimin".
Tutkimusten perusteella suuri osa lähisuhdeväkivallasta on niin sanottua piilorikollisuutta eli se ei tule viranomaisten tietoon, Melander sanoo.
Rikosoikeuden professori mukaan Suomen lainsäädäntö ei ole lähisuhdeväkivallan suhteen välttämättä kunnossa.
– Suomi näyttäytyy usein tutkimuksissa maana, jossa lähisuhdeväkivalta vaikuttaa olevan merkittävä ongelma, hän sanoo.
– Tämä antaa viitteitä, että lainsäädännössäkin olisi tehtävää.
Lähisuhdeväkivallan suhteen ongelma on, etteivät uhrit uskalla ilmoittaa siitä. Jokainen lähisuhdeväkivaltatilanne kuitenkin ansaitsisi tulla tutkinnan kohteeksi, Melander sanoo.
Suomessa on rikosoikeuden professorin mukaan pidemmän aikaa pyritty toteuttamaan lainsäädännön uudistuksia, jotka edistävät lähisuhdeväkivaltaan puuttumista ja sitä, että tapaukset ylipäätään tulisivat viranomaisten tietoon.
Lähisuhdeväkivalta ei ole vuodesta 2011 alkaen ollut asianomistajarikos, vaan lieväkin pahoinpitely lähisuhteessa on syytteen alainen rikos. Lakimuutoksen on katsottu parantavan poliisin mahdollisuuksia puuttua lähisuhdeväkivaltaan.
Asenteet kuntoon
Melander ei pidä rikosoikeudellista lainsäädäntöä ensisijaisena keinona vähentää lähisuhdeväkivaltaa.
Tärkeämpinä keinoina hän pitää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja asenteisiin vaikuttamista. Yksittäistä ihmelääkettä ei ole olemassa, Melander sanoo.
– Asenneilmapiiriä pitäisi pystyä muuttamaan niin, että lähisuhdeväkivaltaa ei vain pidettäisi hyväksyttävänä, Melander katsoo.
– Lainsäädännön yksi toimintamalli on, että sillä voidaan pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin. Ihmelääke se ei ole.
Alkuviikosta uutisoitiin joka neljännen alle 35-vuotiaan miehen uskovan, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään.
Tyypillisin turvakodin asiakas on 25–34-vuotias nainen, joka tulee turvakotiin joko yksin tai yhdessä vauvan tai taaperoikäisen lapsen kanssa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Turvakotien asiakkaina on myös miehiä.