Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.
Suomi on yksi EU:n vaarallisimmista maista naisille. Joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta.
– Vuonna 2023 julkaistujen tilastojen mukaan viranomaisille ilmoitetun lähisuhdeväkivallan määrä on ollut kasvussa. Emme näe laskevia lukuja, vaan pikemminkin päinvastoin, kommentoi Naisjärjestöt yhteistyössä -järjestön (Nytkis) pääsihteeri Silla Kakkola.
Huomenta Suomen sohvalle oli kutsuttu vieraaksi myös kokemusasiantuntija, Irti Huumeista Ry:n mentorikoutsi ja lähihoitajaopiskelija Mia Ekberg, joka muisteli omia kokemuksiaan lähisuhdeväkivallan uhrina.
– Se on koko elämän mittainen prosessi, Ekberg toteaa.
Kun lähisuhdeväkivallasta keskustellaan, moni usein ihmettelee, miksi uhri ei yksinkertaisesti vain lähde pois.
– Se on yleensä ensimmäinen asia, kun ensimmäisen kerran tulee turpaan, että miksi sinä et vain lähde? Ekberg kertoo.
Hän haluaa muistuttaa, että tilanne on erityisen vaikea, koska parisuhteessa on yleensä pelissä voimakkaat tunteet.
– Voit rakastaa sitä ihmistä, ja teillä voi olla paljon hyviä aikoja, hän muistuttaa.
Lue myös: Viime vuonna 140 naista kuoli joka päivä läheisensä tappamana
Lähisuhdeväkivalta tunnistetaan huonosti
Kakkola kertoo, että viranomaiset tunnistavat lähisuhdeväkivallan vielä verrattain huonosti. Avun piiriin pääsy voi kestää, eikä todellista tilannetta välttämättä tunnisteta tarpeeksi pian.
– Se ihminen ei itse välttämättä ole myöskään tajunnut, että tämä on henkistä väkivaltaa, Ekberg huomauttaa.
Hän myös muistuttaa, että avun hakeminen on monelle hyvin korkean kynnyksen takana. Niin se oli myös hänelle itselleen.
– Nainen on nainen, ja mies on mies. Se vahvuus on ihan eri. Kun nainen vähän aikaa kälättää, niin miehen ei mitään muuta tarvitse tehdä kuin vetää turpaan. Siinä murtuu luut ja kaikki muut, Ekberg toteaa.
Ekbergillä on näkyviä fyysisiä vammoja lähisuhdeväkivallan takia. Häneltä puuttuu esimerkiksi ylähampaita.
Ekberg pääsi tilanteesta pois, kun elämään tuli ihminen, jonka Ekberg koki sellaiseksi, joka pystyi auttamaan häntä.
– Soitin hänelle, ja nyt se prosessi on käynnissä. Hampaita ei kuitenkaan ole vieläkään suussa. Palveluseteleistä huolimatta ei se vain toimi yhteiskunnassamme, Ekberg harmittelee.
Naisjärjestöt yhteistyössä -järjestön (Nytkis) pääsihteeri Silla Kakkola vastasi miesten väkivaltatutkimukseen kohdistettuun kritiikkiin MTV:n Huomenta Suomessa. Juttu jatkuu videon alla.
1:19
Naisjärjestöt yhteistyössä -järjestön (Nytkis) pääsihteeri Silla Kakkola kommentoi väkivaltatutkimuksen saamaa kritiikkiä.
Lue myös: Naisjärjestö kommentoi väkivaltatutkimuksen saamaa kritiikkiä: "Ovat tienneet, mihin ovat vastanneet"
Kuinka päästä pois väkivaltaisesta tilanteesta?
Väkivallan uhreille on tarjolla esimerkiksi Seri-tukikeskuksia eli seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikköjä sekä erilaisia turvakoteja. Myös eri järjestöt tuottavat erityispalveluita. On myös olemassa valtakunnallisia puhelin- ja chatpalveluita.
– Se vaatii yhä lisäpanostuksia, mutta väkivallan uhrien kohdalla se voi näyttäytyä niin, että väkivaltainen tilanne jatkuu. Jos ei ole turvallisia kohtaamisia tai henkilöitä, jotka ovat apuna ja kannattelemassa, niin kuinka sille polulle pääsee, että pääsee pois siitä väkivaltaisesta tilanteesta ja etenemään kohti turvallisempaa arkea? Kakkola pohtii.
Ekbergillä on viesti kaikille naisille, jotka elävät tällä hetkellä lähisuhdeväkivallan uhan alla.
– Kukaan ei sitä ansaitse. Kukaan ei sitä tarvitse, eikä sitä saa kukaan tehdä. Rohkeasti mene jonnekin kertomaan tilanteesta tai mene ystävän luokse, hän neuvoo.
Myös ystävän on syytä muistaa eräs asia.
– Kysyjällä on vastuu, jos kysyt, että mitä sulle kuuluu, niin sinun on kestettävä se, mitä sieltä tulee. Ne eivät välttämättä ole kaikkein kauneimpia juttuja, Ekberg summaa.