Vuosi sitten leimahtanut konflikti Lähi-idässä on kiristynyt suursodan partaalle. Israelin ja Hamasin lisäksi ainakin viisi muuta tahoa on nyt osallisena.
Tulitauon sijaan Israelin ja Hamasin välinen sota on laajentunut. Viime kuukausina muun muassa Libanon ja Iran ovat olleet lähes päivittäin konfliktia koskevissa uutisissa.
Muista viime vuosien Lähi-idän kriiseistä tämänhetkinen sota eroaakin juuri siinä, että nyt mukana on useita tahoja.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan johtavan asiantuntijan Olli Ruohomäen mukaan on vaara, että nyt ollaan "oikeasti suursodan partaalla". Hän kommentoi asiaa aiemmin tällä viikolla Huomenta Suomessa.
Lue myös: Hamasin tasan vuosi sitten tekemä hyökkäys on ajanut Lähi-idän "oikeasti suursodan partaalle"
Miksi konfliktiin on osallistunut niin useita tahoja, ja mitä kukin hyötyy konfliktiin sekaantumisesta?
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo perkasi MTV Uutiset Livessä eri osapuolien motiivit ja roolit laajentuneessa konfliktissa.
Israel
Israel on vuosikymmenten aikana käynyt useita voitokkaita sotia naapurimaidensa kanssa. Kuten nytkin, Israel on perustellut toimiaan usein sillä, että maalla on oikeus puolustaa itseään.
Monet tahot Israelissa kuitenkin pyrkivät täydelliseen voittoon Gazaa hallitsevasta Hamasista. Israel sai Hamasin vuodentakaisesta hyökkäyksestä itselleen hyvän syyn käydä voimalla sotatoimiin.
Kuka siis Israelissa hyötyy sodasta?
– Sellaiset toimijat, jotka näkevät tässä mahdollisuuden lyödä maksimaalisesti alueellisia vastustajia, Keskitalo toteaa.
Esimerkiksi Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle Hamasin tuhoaminen on tärkein tavoite – kahden valtion malli ei ole hänelle vaihtoehto.
Vuodentakainen Hamasin hyökkäys oli paitsi kolaus Israelin tiedustelupalvelulle myös Netanjahulle. Todennäköisesti kritisoidulle johtajalle voimankäyttö sotatoimissa on pyrkimys palauttaa hänen uskottavuutensa.
Lue myös: Näin maailma reagoi Israelin tulitettua YK-rauhanturvaajien asemia – tuomittu EU:sta Venäjälle ja Kiinaan
Yhdysvallat
Israelin vahvin liittolainen pysyy vankkumattomana sotatoimien takana, vaikka retorisesti kehottaakin muun muassa lopettamaan siviileihin kohdistuvat iskut Gazassa.
Yhdysvallat tukee Israelia aseellisesti ja on ajanut itsensä mukaan konfliktiin. Se on muun muassa iskenyt takaisin ryhmiä vastaan, jotka ovat ottaneet Yhdysvaltain sotilastukikohdat kohteekseen alueella.
Keskitalo huomauttaa, että Yhdysvallat ei ole missään vaiheessa käyttänyt konkreettista vipuvartta Israelin painostamiseen. Tämä on herättänyt kritiikkiä kansainvälisessä yhteisössä.
– Yhdysvalloissa on tahoja, jotka näkevät tässä mahdollisuuden luoda uutta Lähi-itää.
Esimerkiksi Yhdysvaltain republikaanipuolueen politiikkaa on pitkään ohjannut uskontoon liittyvät kysymykset. Israelin tukeminen on Yhdysvalloissa monille tahoille itsestäänselvyys.
Yhdysvaltain antama tuki on mahdollistanut Israelille useamman rintaman sodan – muun muassa Hamasia tukevien Hizbollahin ja Iranin kanssa.
Lue myös: Trump: Israelin pitäisi iskeä Iranin ydinkohteisiin
Iran
Iran iski ensimmäistä kertaa suoraan Israeliin huhtikuussa ja nyt uudelleen lokakuussa. Mutta miksi?
Iranin toiminnan taustalla on oman vaikutusvaltansa lisäämiseen perustuva liittolaisuus Hamasin ja Hizbollahin kanssa.
– Iran on pyrkinyt viime vuosien aikana luomaan ja vahvistamaan liittolaisuuksiaan ja pyrkinyt pönkittämään omaa vaikutusvaltaansa alueella, Keskitalo sanoo.
Iranin toiminnalle antaa suunnan myös pitkään jatkunut viha Yhdysvaltoja kohtaan.
Maantieteellisestikin merkittävän kokoinen Iran onkin Israelin ja Yhdysvaltain suurin yksittäinen vihollinen.
Keskitalo kuitenkin uskoo, ettei Iran halua sotaa, sillä se on sotilaallisesti Israelia heikompi. Matalan intensiteetin sota liittolaisten avulla kuitenkin saattaa ajaa Iranin tarkoitusperiä.
Lue myös: Iran voi hankkia ydinaseen, koska ballistiset ohjukset eivät toimi – Risto E. J. Penttilältä kylmäävä arvio
Hamas
Gazaa hallinnoiva äärijärjestö Hamas aloitti suoran sodan Israelin kanssa 7. lokakuuta 2023.
Hamasin suosio palestiinalaisten keskuudessa oli kärsinyt huomattavasti ennen sodan aloittamista. Keskitalo uskoo, että Hamas koki menettävänsä otettaan.
– Kenelläkään ei ole ollut muuta visiota tarjota palestiinalaisille. Aseellinen vastarinta on noussut logiikasta, että rauhanprosessia ei ole.
Hamasille Israelin aggressiiviset vastatoimet lokakuun 7. päivän iskuille tuskin tulivat yllätyksenä. Hamas kuitenkin sai palestiinalaiskysymyksen kansainvälisen keskustelun keskiöön poikkeuksellisen raaoilla iskuillaan, juuri kun palestiinalaisten kokema saarto ja ahdinko oli vaipumassa taka-alalle.
Keskitalo toteaa, että isommassa kuvassa Hamasin motiiveja ja hyötyjä sodasta on hankalaa arvioida.
Lue myös: Hamas Netanjahulle: Panttivangit palaavat ruumisarkuissa, jos sotilaallinen painostus jatkuu
Hizbollah
Libanonissa toimiva äärijärjestö Hizbollah kuuluu Iranin tukemaan löyhään liittoumaan.
Hizbollah aloitti tukirintamansa Hamasille pian sodan alettua lokakuussa 2023.
Keskitalon mukaan tukirintaman avaus Libanonin eteläosassa oli "minimi, mitä tällä liittoumalla pystyttiin sillä hetkellä tekemään".
– Monihan odotti, että Hizbollah olisi lähtenyt avoimemmin sotaan, jolloin olisi mahdollisesti avautunut kaksi rintamaa täydellä teholla heti alkuun.
Keskitalo arvioi Hizbollahin passiivisuuden indikoineen sitä, että se olisi pyrkinyt rajoittamaan sodan eskalaatiota.
Israelin Libanoniin tekemänsä maahyökkäyksen jälkeen Hizbollah on ollut suorassa sodassa Israelin kanssa.
Lue myös: Kuka on Hashem Safieddine, Hizbollahin mahdollinen uusi johtaja
Huthi-ryhmä
Uusimpana jäsenenä konfliktin vastarinta-akselissa on Jemenissä toimiva Huthi-ryhmä.
Keskitalo sanoo, että Huthit ovat pystyneet todistamaan alueellista kyvykkyyttään lähettämällä ohjuksia Israeliin.
Huthikapinalliset pitävät hallussaan osaa läntisestä Jemenistä sekä Punaisestamerestä. Viime syksynä Huthit iskivät useaan otteeseen Israeliin kytköksissä oleviin rahtialuksiin Punaisellamerellä tukeakseen palestiinalaisia Gazassa.
Huthit ovat 2000-luvun alusta saakka julistaneet kuolemaa Israelille ja Yhdysvalloille. Myös Huthit saavat tukea toiminnalleen Iranista.
Lue myös: Keitä ovat huthikapinalliset? Näin Lähi-idän konflikti laajeni yön aikana
Irakin “islamilainen vastarinta”
Keskitalo mainitsee myös Irakin islamilaisen vastarinnan osalliseksi sotaan Lähi-idässä. Pääasiassa vastarintaan kuuluvat puolisotilaalliset Shia-ryhmät, jotka myötäilevät Irania.
– Luulen, että siellä enemmän pyritään loppupeleissä suojaamaan Iranin selustaa. Osa näistä ryhmistä ovat hyvin kytkeytyneitä Iraniin.
Kuten muutkin Iranin tukemista järjestöistä, myös Shia-ryhmät ovat enemmän tai vähemmän reagoineet vallitsevaan konfliktiin. Keskitalo ei usko, että taustalla on merkittäviä intressejä lähteä avoimesti mukaan sotaan.
Shia-ryhmät ovat toistaiseksi iskeneet pääasiallisesti Yhdysvaltain kohteisiin alueella.
Maailmanjärjestys muuttunut
Konfliktin mittakaava ja kuolonuhrien määrä Gazassa kertoo rauhanprosessien epäonnistumisesta. Keskitalo nostaa esille erityisesti YK:n kyvyttömyyden nykyisen maailmanjärjestyksen edessä.
– Valmiudet ennaltaehkäistä ja ratkaista konflikteja sekä saada aikaan toimivia tulitaukosopimuksia ovat heikommat kuin ne ovat aiemmin olleet.
Kuka tilanteeseen voisi sitten vaikuttaa?
– On aika selvää, että se on Yhdysvallat, jolla on sitä vaikutusvaltaa Israelin päättäjiin.
– Se, mitä tarvitaan, on konkreettista painostusta Israelia kohtaan, että tulitauko saadaan aikaan ja eskalaatio pysäytettyä.
Keskitalon mukaan tulitauko Gazaan todennäköisesti tarkoittaisi muidenkin rintamien rauhoittumista.