Yhdysvaltojen iskut kiihtyneet Lähi-idässä – asiantuntija: Tilanne erittäin vakava

Yhdysvallat on viime aikoina kiihdyttänyt sotilastoimiaan Lähi-idässä. Yhdysvallat ja Britannia iskivät eilen jälleen Jemenin huthikapinallisia vastaan.

Perjantaina Yhdysvallat teki useita ilmaiskuja Iranin vallankumouskaartia sekä Iraniin yhdistettyjä aseellisia ryhmittymiä vastaan Irakissa ja Syyriassa. Myös muita iskuja on tehty viime aikoina Lähi-idän alueella.

Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren pitää Lähi-idän tilannetta erittäin vakavana.

– Mikään osapuoli ei halua täysimittaista sotaa. Tilanteen tekee vaaralliseksi se, että voi tapahtua onnettomuus tai tahallinen teko, josta sota syttyy vahingossa, sanoo Dahlgren Libanonin pääkaupungista Beirutista.

Laajempi sota voisi saada Dahlgrenin mukaan alkunsa esimerkiksi siitä, jos Iranin tukemien aseryhmien tekemässä raketti-iskussa kuolisi merkittävä määrä yhdysvaltalaissotilaita. Tästä voisi seurata Yhdysvaltojen kostoisku Iraniin, mikä voisi aiheuttaa eskalaation.

Yhdysvaltojen perjantain iskut olivat vastatoimi lennokki-iskuun, jossa kolme yhdysvaltalaista sotilasta sai surmansa Jordaniassa.

Riskiä sodan laajentumiseen lisää Dahlgrenin mukaan Yhdysvaltojen syksyn presidentinvaalit.

– Kun Yhdysvalloissa on vaalivuosi (presidentti Joe) Bidenin on esiinnyttävä ryhdikkäästi.

Biden sanoi perjantaina, että Yhdysvallat ei hae konfliktia Lähi-idässä tai missään muuallakaan, mutta se vastaa, jos yhdysvaltalaisia vahingoitetaan.

Huthikapinalliset hyötyvät huomiosta

Yhdysvallat ja Britannia iskivät jo kolmatta kertaa yhdessä huthikapinallisia vastaan. Iskut eivät ole kuitenkaan vähentäneet kapinallisten Punaisenmeren laivaliikenteeseen kohdistamia hyökkäyksiä. Huthikapinalliset ovat kertoneet tukevansa iskuilla Gazan palestiinalaisia.

Dahlgren sanoo, että ilmaiskuilla ei pystytä lopettamaan kapinallisten iskuja laivaliikenteeseen.

– uthien raketti-iskut ja voimakas esiintyminen osana Iranin vastarinnan akselia on tuonut heille kansainvälistä mainetta.

Dahlgrenin mukaan Jemenin huthikapinallisille on tarvetta esiintyä voimakkaana, koska lähes kymmenen vuotta vallassa olleet huthit ovat maan vaikean tilanteen takia epäsuosittuja. Kapinallisten raketti-iskuja on vaikea estää ilmaiskuilla myös siitä syystä, että raketteja voi helposti liikutella paikasta toiseen, hän sanoo.

Dahlgren: Epäily Yhdysvaltain peiteiskusta

Tammikuun puolen välin paikkeilla Pakistan ja Iran ottivat yhteen. Aluksi Iran teki ilmaiskun Pakistaniin. Kohteena oli Iranin mukaan terroristijärjestöksi määritelty Jaish al-Adl.

Pakistan vastasi ohjusiskulla Iranin kaakkoisosaan lähelle maiden rajaa.

Dahlgren arvioi, että Pakistanista Iraniin tehty hyökkäys saattoi olla Yhdysvaltain peiteisku. Näyttöä tästä ei kuitenkaan ole. Dahlgrenin mukaan arvellaan, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA pystyisi tarvittaessa vaikuttamaan Pakistanin puolella olevan vastarintaliikkeen toimintaan.

–  Yhdysvallat haluaa välttää sitä, että sen sotavoimat iskisivät Iraniin. Samanaikaisesti he joutuvat miettimään, miten vastata Iranille, kun he syyttävät maata jopa Hamasin iskuista.

YK:n turvallisuusneuvostolla hätäkokous

Dahlgren arvioi, että Lähi-idän tilanne jatkuu hyvin epävakaana. Eri osapuolten tekemät iskut liittyvät Israelin ja terroristijärjestö Hamasin väliseen sotaan Gazassa, eikä sodalle ole näköpiirissä loppua, hän sanoo.

–  Se oli jo syksyllä nähtävissä, että hyökkäyksestä tulee pitkä, koska Israelin hallituksessa ja sotilasjohdossa ovat sellaiset haukat, joiden tavoitteena on tyhjentää Gaza.

Samalla Iran ja eri aseryhmät tulevat jatkamaan vastarintaa alueella. Dahlgren arvioi, että tilanne voisi rauhoittua, jos Israel lopettaisi Gazan pommittamisen ja Hamasin pitämät panttivangit vapautettaisiin.

YK:n turvallisuusneuvosto on diplomaattilähteiden mukaan pitämässä huomenna hätäkokouksen Yhdysvaltojen Irakiin ja Syyriaan tekemien ilmaiskujen vuoksi. Eilen Venäjä kertoi vaativansa YK:n turvallisuusneuvostoa kiireellisesti koolle Yhdysvaltojen iskujen vuoksi.

Dahlgren pitää hyvä, että jännitteitä pyritään sovittelemaan neuvottelemalla. Konkreettisia tuloksia tai päätöksiä hän ei odota kokouksesta, koska neuvoston pysyvät jäsenmaat, kuten Yhdysvallat, pystyvät estämään päätökset veto-oikeudellaan.

Juttu päivitetty kauttaaltaan 4.2.2024 kello 16.49.

Lue myös:

    Uusimmat