Euroopan energiakriisi uhkaa johtaa jopa sähkökatkoksiin. Uutisaamussa kysyttiin, pitäisikö osana energiansäästötalkoita muuttaa myös tapaamme käyttää nettiä?
Digitaalinen kuluttaminen mielletään usein aineettomaksi, mutta sitä se ei ole. Dataa tallentavat isot palvelinkeskukset, tiedonsiirtoverkot ja päätelaitteet eivät toimi ilman energiaa, joka ei synny tyhjästä.
Tietotekniikka-alan osuuden globaalista sähköenergian kulutuksesta arvioidaan huitelevan lähes 10 prosentissa ja luku on kasvamaan päin. Suomessa ICT-ala vastaa noin 1–2 prosentista sähkön kokonaiskulutuksesta, mutta merkittävä osa energian käytöstä ulkoistetaan muihin maihin, joissa palvelinkeskukset sijaitsevat.
Ohjelmistoyritys CGI:n teknologiajohtaja Matti Koljonen näkee, että ICT-alalla on suuri merkitys sähkön riittävyyteen Euroopassa pelätyn kriisitalven kolkutellessa ovella.
– Digitaalisten palveluiden saatavuuden kannalta en näe kovin suuria haasteita, palvelinkeskuksissa on hyvät varavoimajärjestelmät. Mutta IT-alan energiankulutuksella on iso merkitys tähän [energiankulutukseen] ja valitettavasti en näe, että tulevaa talvea ajatellen olisi suurta parannusta tulossa.
Onko yhteiskuntien teknologisoituminen ja energiankäytön vähentäminen mahdoton yhtälö? Katso keskustelu yllä olevalta videolta.
Lyhyet videot kaappasivat verkon
Tietotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta kertoo, että nykyisin verkkoa ja dataa käytetään etenkin lyhyisiin videoihin. Esimerkiksi etäopiskelu ja -työskentely käyttää vain murto-osan mobiilidatasta.
– Tilastojen mukaan tällä hetkellä internetin ja mobiiliverkkojen liikenteestä videot ovat sellainen 80 prosenttia, Manner sanoo.
– Tilastojen mukaan videotilauspalvelut oli ehkä neljäsosa koko videoliikenteestä, allekin. Suurin osa on pikkuvideoita, tiktokkeja, facebookkeja ja tällaisia.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
Eniten energiaa vievät näytöt. Sähköä säästääkseen ja hiilijalanjälkeään pienentääkseen kuluttaja voi käyttää pienempiä laitteita, säätää näyttöä tummemmaksi ja valita sävymaailmaltaan tummempia ohjelmistoja.
– Esimerkiksi suoratoistopalvelussa kaikista paras teräväpiirtokuvan laatu kuluttaa jopa nelinkertaisesti enemmän energiaa keskilaatuun verrattuna. Tekemällä pieniä kompromisseja kuvanlaadussa voi tehdä ihan merkittäviä ekotekoja, Koljonen neuvoo.
Lue myös: Oletko jo tehnyt näin? Sähkölaskua saa pienennettyä merkittävästi: "Syntyy suuri säästö"
"Asiaan ollaan vasta nyt heräämässä"
Kuluttajat voivat lisäksi viestiä ICT-alan toimijoille toivovansa vihreämpiä ratkaisuja. Ratkaisun avaimet nimittäin lepäävät nimenomaan tietotekniikkayhtiöiden käsissä. Niissä pitäisi kiinnittää huomiota siirretyn datan määrään ja laatuun sekä laskentatehoa vaativiin ohjelmistoratkaisuihin.
Mitä fiksummin sovellukset tehdään, sen vähemmän kuluttajalaitteet tarvitsevat laskentatehoa ja palvelinkeskukset sähköä, Manner summaa. Puhutaan niin sanotusta "vihreästä koodista" eli vähemmän tallennustilaa, laskentatehoa ja tiedonsiirtoa vaativasta ohjelmoinnista.
– Nettisivut voitaisiin tehdä helposti 50 prosenttia pienemmällä datamäärällä, Manner sanoo.
Uhkana kuitenkin on, että nopeus ja halpa hinta jyräävät myös ohjelmointimaailmassa kestävyyden. Koljosen mukaan alalla on otettu askeleita kohti parempia ratkaisuja laitteiden energiankulutukseen liittyen, mutta ohjelmistojen osalta ollaan vasta alkutekijöissä.
– Asiaan ollaan vasta nyt heräämässä. Olen sanonut, että ohjelmointiteknologia on ehkä ainoa insinööriala, jossa energiankulutus ei ole ratkaisun suunnittelun keskiössä. Sillä saralla meillä on aika paljon tehtävää. Ja suunta, johon ollaan menossa, on aika huolestuttava, Koljonen sanoo.
Myös tietojärjestelmiä tilaavat yritykset voivat vaatia digitaalisten palveluiden tuottajia ottamaan huomioon energiankäyttökysymykset.
– Sitten kun joku haluaa ostaa vihreän ratkaisun, sitä on pakko myydäkin, Manner toteaa.
Netinkin käyttö tullee kallistumaan
Videoiden katselu älylaitteilta on kuitenkin mukavaa ja koukuttava. Halua vähentää sähköisten palveluiden käyttöä ei lisää sekään, että kuluttaja maksaa vain itse laitteiden käyttämästä sähköstä.
Energian hinnan noustessa asiaan on todennäköisesti tulossa muutos. Vaikka isoilla firmoilla olisi pitkät sopimukset ja alas painetut hinnat, operatiivisten käyttökustannusten noustessa kasvaa paine laskuttaa asiakkaita enemmän.
– Varmasti, kun energian hinta nousee, ihan väistämättä hinta tulee näkymään kuluttajilla loppupeleissä, Koljonen sanoo.