Uhkakuva Venäjän painostusmahdollisuuksista kasvaa – "Jos tulee kylmä talvi, meitä testataan"

Euroopan kaasusta 40 prosenttia tulee Venäjältä, öljystä melkein puolet ja kivihiilestäkin merkittävä osa, luettelee Aalto-yliopiston tekniikan professori Peter Lund.

Itä-Euroopan maiden lisäksi muun muassa Saksa ja Italia ovat hyvin riippuvaisia Venäjän energiasta.

Suomi tuo energiastaan noin 40 prosenttia, josta vajaat kaksi kolmasosaa tulee Venäjältä.

Lue myös: Kysely: Suurin osa upseereista kannattaa Suomen liittymistä Natoon – "Venäjän etuhan olisi se, että Suomi olisi Natossa"

MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilän mukaan nykyinen tilanne lukujen valossa on jo aika synkkä.

– Mutta jos katsotaan eteenpäin, niin se synkistyy, koska samaan aikaan Länsi-Euroopassa olemme lähdössä pois fossiilisesta. Muutaman vuoden päästä pankit eivät enää anna rahaa kaasuun tai öljyyn ja kuitenkin sitä tarvitaan vielä pitkän siirtymäajan. Ja Venäjän merkitys korostuu entisestään tämän siirtymävaiheen ajan, Penttilä kommentoi.

Venäjä jo aiemmin katkaissut energiatoimituksiaan

MTV Uutisten Maailma & Kotimaa -toimituksen päällikkö Mirja Kivimäki muistuttaa, että Venäjä on jo aiemmin katkaissut energiatoimituksia Balkanin maissa.

– Siitä on konkreettisia kokemuksia, että hanat voidaan laittaa kiinni.

Lue myös: Venäjä keskittänyt raskasta aseistusta Ukrainan lähelle, sanoo Naton Stoltenberg – antoi vakavan varoituksen: "Jos Venäjä käyttää joukkojaan..."

Lund näkee, että energiaviennin keskeytys on Venäjälle kuin kaksiteräinen miekka, sillä Venäjä on myös hyvin riippuvainen Euroopasta saatavista kaasu- ja öljytuloista. Lisäksi Euroopan vastatoimet voisivat olla vahvoja.

– Arvioisin, että painostuksen tulisi olla hienovaraista.

"Painostuksen mahdollisuus lisääntyy"

Penttilä kuitenkin katsoo, että painostusmahdollisuus on koko ajan olemassa.

– Eurooppa tietää, että jo tänä talvena, jos tulee kylmä talvi, meitä testataan. Silloin testataan myös Venäjän suhdetta. Meillä on tällä hetkellä kaasun- ja öljyntoimituksessa ongelmia, Yhdysvallat käyttää varmuusvarastoja jo nyt, koska OPEC [öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio] ei lisää öljyntuotantoa ja on pulaa kaikesta.

– Samaan aikaan Venäjä haluaa, että Nord Stream -kaasuputki saadaan nopeasti toimintaan ja pakotteita pois, niin tämän painostuksen mahdollisuus lisääntyy.

Kivimäen mukaan yksi "varaventtiili" tilanteeseen voisi olla raha.

– Tämä on sellainen asia, missä talous- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat yhteen, koska ne vaikuttavat dominopalikoiden lailla sisäpolitiikkaan ja turvallisuuspolitiikkaan. Jos energian hinta nousee, se lisää koko Euroopan alueella poliittista epävakautta, mikä itsessään on painostuskeino.

Koronapandemia on lisännyt tilanteen hankaluutta Lundin mukaan siinä mielessä, että kaasu- ja öljykapasiteettia on ajettu paljon alas eikä ylimääräistä reserviä ole nostattamaan tuotantoa nopeasti, jos tarve niin vaatisi.

Hän huomauttaa, että Euroopassa noin 50–60 prosenttia kaikesta energiasta menee lämmitykseen.

– Kiina ostaa kaiken nesteytetyn maakaasun mihin hintaan tahanasa, eli markkinoilta on hankala saada kaasua edes rahalla. Jos putkikaasu loppuu Euroopassa, joudutaan ihmisten kannalta todella pahaan tilanteeseen.

Katso myös alla oleva video: Onko Suomi liian riippuvainen idän energiasta?