EU-maat keskustelevat tänään Brysselissä uusista pakotteista Venäjää vastaan. Komissio aikoo esittää ainakin tuontikieltoa Venäläiselle kivihiilelle. Sodan alettua Venäjältä on ostettu energiaa arviolta 20 miljardilla eurolla, mutta rahahanojen sulkeminen ei ole helppoa.
Eri maat EU:n sisällä ovat kuitenkin aivan eri tavoin riippuvaisia tuontienergiasta. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kirjoitti hiljattain kolumnissa, että Suomi kyllä kestäisi venäläisestä energiasta irtautumisen.
Leskelä kirjoitti myös epäilevänsä, kestäisikö Suomi, jos päätöstä ei nyt tehtäisi.
Leskelä vieraili MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa ja avasi lisää ajatuksiaan.
Mitä tarkoitit kommentillasi?
– Vaikka meille tulee paljon venäläistä tuontienergiaa, valtaosa siitä voidaan korvata. Se ei tule olemaan ilmaista ja joudumme maksamaan kovan hinnan.
– Toisessa vaakakupissa on raakalaismainen sota, jota Venäjä käy. Kansalaisten ja meidän kaikkien on oikeutettua kysyä, mitä siellä tapahtuu ja meidänkö energiarahojamme käytetään tähän.
Leskelän mukaan energian toimitus- ja tuotantoketjuja joudutaan muuttamaan radikaalisti, mikä ei ole halpaa.
– Suomessa olemme jo varsin paljon tehneet fossiilisesta tuontienergiasta irtaantumista. Meillä kuitenkin kotitalouksissa pysyvät sähkö ja lämpö päällä, mikä on yksi hyvä lähtökohta keskusteluun.
Leijonanosa Euroopan tuontienergiasta tulee Venäjältä. Kiinteiden polttoaineiden eli pääsääntöisesti kivihiilen tuonnista 47 prosenttia on venäläistä alkuperää. Raakaöljyn osalta vastaava osuus on 27 prosenttia, ja maakaasun kohdalla 41 prosenttia.
Lue myös: Neste on korvannut pääosan Venäjältä ostamastaan raakaöljystä
Etenkin Saksa on pahassa paikassa
Euroopassa venäläisestä energiasta irtautuminen on vaikeinta kenties Saksassa, koska maa on ajanut itsensä erittäin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta.
MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtajan Heikki Piuholan mukaan Saksassa ei ole esimerkiksi nesteytetyn maakaasun eli LNG:n varastoja tai terminaaleja. Esimerkiksi Yhdysvallat on luvannut toimittaa Eurooppaan huomattavia määriä LNG:tä.
– Vaihto on äärimmäisen hidasta ja kestää. Ongelma on nimenomaan se, että Saksalla ei ole terminaaleja tai varastoja. Nyt joudutaan pikavauhdilla rakentamaan, Piuhola kommentoi.
Piuholan mukaan saksalaiset yrittävät nyt haalia uusia kaasuntoimittajia eri puolilta maailmaa. Lisäksi talven jäljiltä tyhjät kaasuvarastot eri puolilla Eurooppaa täytyy saada täytettyä jälleen ensi talvea varten.
Venäjä on työntänyt kiilaa EU-maiden väliin
Energiateollisuuden Leskelä toivoo, että poliitikot tekisivät selkeät linjaukset pakotteista, joita yritysten olisi selkeää noudattaa.
Jos yritykset esimerkiksi katkovat omatoimisesti yhteistyötään Venäjälle tai rikkovat sopimuksia, yhtiöt voivat joutua keskelle oikeusprosesseja tai muita hankaluuksia.
Lue myös: VR luopuu Venäjän tavaraliikenteestä – alasajo kestää kuitenkin kuukausia: "Pitkä ja vaikea prosessi"
Lisäksi Venäjä on jo vuosia yrittänyt luoda kitkaa EU:n jäsenmaiden välille, ja senkin vuoksi unionin tulisi toimia pakotteiden osalta yhtenäisesti, ettei Venäjä pääse hajottamaan rivejä.
Leskelä pitää erittäin suurena ponnistuksena jo sitä, että EU maat ovat päättäneet vähentää maakaasun ostamista Venäjältä jo tänä vuonna kaksi kolmasosaa.
– Pidän todennäköisenä, että paine öljyn (ostamisen lopettamisen) osalta tulee olemaan erittäin kova.
– Venäjän toimista Ukrainassa paljastuu yhä uusia asioita. Minusta tilanne on etenemässä sitä kohti, että yhtä uusia kireämpiä pakotteita asetetaan, kunnes saavutetaan riittävä paine Venäjälle.
Leskelän mukaan Euroopan yhteys venäläiseen kaasuun voi päättyä ennen pitkää yllättäen myös Venäjän toimesta, vaikka EU ei päättäisikään yksissä tuumin luopua täysin venäläiskaasusta.
Voisiko Venäjä siis laittaa itse öljy- ja kaasuhanat kiinni?
– Skenaario on täysin mahdollinen. Nythän Venäjä on asettanut ehtoja, miten kaasusta maksetaan. He voivat saada tästä omasta mielestään legitiimin syyn katkaista kaasu, jos EU ei suostu heidän vaatimuksiinsa. Pelataan kovaa peliä.
Venäjä valtion budjetista noin puolet tulee öljyn ja kaasun vientituloista. On arvioitu, että siitä katoaisi noin kolmasosa tai neljäsosa, jos Eurooppa lopettaisi ostot.