Asumistukeen heikennyksiä ja lapsilisään korotuksia – näin etuudet muuttuvat

Asumiskustannusten korvaus laskisi 80 prosentista 70 prosenttiin. Omistusasuntoon ei enää jatkossa voisi saada asumistukea laisinkaan.

Palkka- ja yrittäjätuloa koskevasta 300 euron ansiotulovähennyksestä eli niin kutsutusta suojaosasta luovuttaisiin. Jatkossa kaikki työtulot vähentävät asumistuen määrää.

Helsinki yhdistettäisiin muuhun pääkaupunkiseutuun asumiskulujen huomioitaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että huomioon otettavat enimmäismenot laskisivat Helsingissä.

Omavastuu nousee

Asumistukea laskiessa määritellään perusomavastuu, jota pienituloisimmille ei muodostu ollenkaan. Hallituksen esityksessä tämän alarajan ylittävistä tuloista huomioitaisiin jatkossa 50 prosenttia 40 prosentin sijaan.

– Lisäksi perusomavastuuosuuden määräytymiseen vaikuttavia aikuisen ja lapsen kertoimia muutetaan niin, että lapsiperheiden perusomavastuu muodostuu hieman pienemmäksi ja perhe saa hieman suurempaa tukea, sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa kerrotaan.

– Ehdotuksella lievennetään esityksen muiden muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin.

Muutokset eivät koskisi eläkkeensaajien asumistukea, mutta hallitus esittää siihen väliaikaista indeksijäädytystä.

Ehdotuksen mukaan eläkkeensaajien asumistuessa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä ei tarkistettaisi vuosina 2024–2027.

Lapsilisään korotuksia

Hallitus esittää myös yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisien korotuksia. Myös alle kolmivuotiaista lapsista maksettavaa lapsilisää korotettaisiin.

Lapsiperheitä tuettaisiin korottamalla neljännen sekä sitä seuraavien lasten lapsilisää 10 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää 26 eurolla kuukaudessa, tiedotteessa kerrotaan.

Lisäksi hallitus ehdottaa indeksijäädytyksiä lukuisiin eri tukiin. Se tarkoittaa, että etuuksien määrät pysyisivät samoina, vaikka esimerkiksi asumisen kustannukset nousisivat tai laskisivat.

 Etuuksien indeksitarkistusten jäädytys koskisi:

• sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuuksien vähimmäismäärää,
• Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää,
• peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää,
• lastenhoidon tukia,
• yleistä asumistukea,
• eläkkeensaajan asumistukea,
• opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän määrää,
• aikuiskoulutustuen perusosan määrää sekä
• kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanottorahaa ja käyttörahaa. 

Etuuksien tarkistusten jäädyttämistä koskevat lait olisivat voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. 

Indeksijäädytysten ja lapsilisän korotusten on määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa. Alle kolmevuotiaiden lapsilisän korotus tulisi kuitenkin voimaan vasta huhtikuun alussa.

Indeksikorotusten jäädyttämisen on arvioitu vahvistavan julkista taloutta enimmillään 383 miljoonalla eurolla ja vahvistavan valtiovarainministeriön arvion mukaan työllisyyttä 22 700 työllisellä, ministeriö kertoo tiedotteessaan. 

Lapsilisien korotukset nostavat menoja 65 miljoonalla eurolla, joten hallitus on arvioinut kokonaisuuden vahvistavan julkista taloutta enimmillään 320 miljoonalla.

Lue lisää: 

Sosiaaliturvaministeri pitää kokonaisvaikutusarviota leikkauksista odotetun mukaisena – "Lakeja ei tarvitse muuttaa"

Lapsiperheköyhyyttä lisäävät sosiaaliturvaleikkaukset toteutuvat: "Hallitus on pakotettu toimimaan sen edistämiseksi, että työllisyys vahvistuu"

Näin miljardin säästävään eläkeuudistukseen suhtaudutaan: "Luo sellaista turvattomuutta"