Suomessa viime vuosina kiivaasti pyörinyt asuntorakentaminen on suistunut jyrkkään alamäkeen. Kolme asiantuntijaa arvioi, että matalalento kestää pitkään tai vieläkin pitempään.
– Vielä ensi vuosikin on uudisrakentamisessa aika huono. Tällä erää näyttää siltä, että vuonna 2025 oltaisiin sitten jo paremmassa tilanteessa, valtiovarainministeriön (VM) talouspoliittinen koordinaattori Lauri Kajanoja arvioi.
Onko Suomessa sitten rakennettu liikaa koteja? Ei ole, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Uudet asunnot on rakennettu pääosin maan eteläosiin, minne ihmiset muuttavat. Kuplaa on sen sijaan ollut sijoittajabisneksessä. Asuntoja on rakennettu paljon sijoituskäyttöön, suurella velkavivulla. Tuo kupla on nyt puhjennut, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen nokkamies linjaa.
Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Markus Lahtinen avaa sitä, miksi alan elpyminen kestää kivuliaan pitkään.
– Nyt Suomessa ollaan tilanteessa, jossa jo valmistuneita vapaarahoitteisia asuntoja on jäänyt tyhjilleen. Rakennusyhtiöt eivät halua rakentaa uusia asuntoja, kun vanhatkin ovat myymättä.
Kun lisäksi on saatu uutisia pientalotuottajien ongelmista, sekä asuntoa tarvitsevat että sijoittajat lykkäävät suunnitelmia asunnon ostamisesta. Moni haluaa odottaa ja katsoa, miten korkotaso ja inflaatio tästä eteenpäin kehittyvät.
Lue myös: Hallitus aikoo puuttua nopeasti rakennusalan ahdinkoon – Orpo Kauppalehdelle: "Päätökset tehdään budjettiriihessä"
Suomessa viime vuosina kiivaasti pyörinyt asuntorakentaminen on suistunut jyrkkään alamäkeen. Kuvassa nostureita rakennustyömaalla Finnoossa Espoossa 16. elokuuta.
Ei horjuta koko maan taloutta
Asuntojen uudistuotannon osuus koko rakentamisesta on Suomessa neljäsosa.
– Muussa rakentamisessa, kuten korjausrakentamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa, tilanne on huomattavasti parempi, Kajanoja vertaa.
Myös Lahtisen mukaan kokonaiskuvan saamiseksi on muistettava, että saneerauspuoli eli korjausrakentaminen pyörii edelleen.
– Siellä tilanne on aivan toinen.
Asiantuntijoiden kolmikko ei vähättele asuntotuotannon ahdinkoa, mutta dominoefektiä koko Suomen talouteen sen ongelmat tuskin aiheuttavat.
– Työllisyystilannehan on Suomessa edelleen ihan hyvä. Vaikka asuntorakentamisen pudotus vaikuttaa myös koko kansantalouteen, arviona on kuitenkin, että se ei aiheuta pahempaa epävakautta Suomen talouskehitykseen. Esimerkiksi työllisyys ei olisi kokonaisuutena heikkenemässä voimakkaasti, VM:n ylijohtaja Kajanoja sanoo.
– En siis lähtisi puhumaan nyt mistään dominoefektistä, hän lisää.
Lue myös: Rakentajien työttömyystilastot rumenevat ja tahti vain kiihtyy: "Ainakin tuplaantuu, kun mennään kohti vuodenvaihdetta"
Miten valtio voisi auttaa?
PTT:n Lahtisella on kanta siihen, mitä valtio voisi tehdä rakennusalan auttamiseksi. Ehkä hieman yllättäen hän ei lähtisi tukemaan sen pahimmin halvaantunutta sektoria.
– Jos budjettiriihessä linjataan lähiviikkoina jotain valtion tuesta alalle, niin uudistuotantoon on vaikeaa löytää riittävän nopeasti vaikuttavia tukitoimia. Ne tulisivat pahasti myöhässä. Enemmän panostaisin valtion avustuksilla korjausrakentamiseen.
Kajanoja kommentoi valtion mahdollista roolia varovaisesti. Hallitusohjelmassa on linjattu, että valtion tukemassa asuntotuotannossa tehdään tarkistuksia.
– Niiden seurauksena valtion suora tuki uudistuotannolle ei ainakaan lisäänny vaan pikemminkin vähentyy. Mutta käymme tätä läpi työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi budjettiriiheen mennessä, alle kahdessa viikossa. Voidaan katsoa esimerkiksi sitä, onko mahdollista vaikuttaa muuhun rakentamiseen ja näin tasapainottaa alan kokonaiskehitystä.