Aurinkovoiteesta ei ole tämän kellonajan jälkeen enää mitään hyötyä – osa läträä rasvan kanssa turhaan

Helteinen keskikesän ilta kello 19 tai 20 aikaan. Aurinko porottaa yhä kuumasti, ja hiki on pinnassa. Niinpä moni meistä lisää aurinkovoidetta välttääkseen ihon palamisen.

Näin myöhään illalla se on kuitenkin turhaa – ainakin normaali-ihoisille kansalaisille. Vaikka Aurinko valaisee ja lämmittää melko matalaltakin paistaessaan, ultraviolettisäteily heikkenee hyvin jyrkästi Auringon kulman myötä.

Niinpä Säteilyturvakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen virallisiin ohjeisiin perustuva suojautumistarve Suomessa päättyy kello 17–17:30 aikoihin. Viimeistään kello 19 jälkeen aurinkovoiteen käyttöä voidaan sanoa varovaisestikin arvioituna täysin tarpeettomaksi.

Virallisen ohjeen mukaan suojautumistarvetta uv-säteilyltä on, kun uv-indeksi on kokonaislukuna ilmaistuna ainakin 3. Liukuvalla asteikolla se tarkoittaa jotakin luvun 2,5 yläpuolelta.

"Täyden tarpeettomuuden" rajana käytettiin yllä indeksin arvoa 1,0. Se vastaa Helsingissä tyypillistä lokakuun puolivälin keskipäivää.

Mainitut kellonajat ovat pitäneet varsin tarkasti paikkansa jopa kuluneella viikolla keskimääräistä korkeammista uv-indeksin arvoista huolimatta.

HUOMAUTUS: Edelliset kellonajat ovat yleisen tason ohje. Uv-yliherkkyydestä tai muuten erityisherkästä ihosta kärsiviä suositellaan toimimaan oman henkilökohtaisen tilanteensa vaatimalla tavalla.

Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä ei ole yllä kellonajoissa oleellista eroa. Keskipäivällä Aurinko paistaa etelässä korkeammalta kuin pohjoisessa ja yöllä päinvastoin, mutta aamun ja illan tunteita korkeuskulma on likimain sama.

Sijainti itä-länsi-akselilla sitä vastoin vaikuttaa jopa 20 minuuttia molempiin suuntiin. Itärajalla Ilomantsissa Auringon päivittäinen sykli tapahtuu noin 20 minuuttia ennen Helsinkiä, Ahvenanmaalla noin 20 minuuttia Helsingin jälkeen.

Mikä on uvi?

Uv-indeksi on jatkuva mittayksikkö, mikä tarkoittaa, että desimaaliluvut ovat mahdollisia. Se on myös lineaarinen suure uv-säteilyn DNA:han kohdistaman vauriovaikutuksen suhteen. Toisin sanoen indeksi 5,0 tarkoittaa täsmälleen kaksin verroin vahvempaa säteilyä kuin indeksi 2,5 eikä ainoastaan jotakin sinne päin.

Matemaattisesti indeksi määritellään integraalina aallonpituuden suhteen aallonpituuskohtaisen vaarakertoimen ja säteilyn niin sanotun spektri-intensiteetin tulosta. Kun nämä kaksi tekijää huomioidaan, suurin osa uv-säteilyn haitasta johtuu aallonpituusvälistä 295–330 nanometriä.

Säteilyturvakeskuksen mukaan uv-indeksi saavuttaa Suomessa vuoden mittaan huippunsa keskimäärin kesä-heinäkuun vaihteessa eli noin 10 päivää kesäpäivän seisauksen jälkeen.

Tämä johtuu siitä, että Maapalloa uv-säteilyltä suojaavan otsonin määrä stratosfäärissä vähenee kesän aikana lievästi. Niinpä vuoden syyspuolella ultraviolettisäteitä pääsee maanpinnalle asti hieman enemmän kuin vastaavaan aikaan keväällä.

Etelämantereelle ilmansaasteiden vuoksi muodostuva otsoniaukko toimii päinvastaisella syklillä ja on vahvin keväällä.

Lue myös: Näin MTV:n suosikkimeteorologit sijoittavat lomansa säiden mukaan – ripottelua ja todennäköisyyksien laskemista: "Lämpimintä on heinäkuussa, aurinkoisinta kesäkuussa"

MTV Uutiset seuraa juhannuksen tapahtumia – lue tästä viimeisimmät käänteet