Käytätkö jotain näistä yleisistä lääkkeistä? Voit olla isommassa riskissä auringon ja kuumuuden haitoille

Tietyt lääkeaineet voivat lisätä lämpöhalvauksen, nestehukan tai ihon palamisen riskiä.

Tarkista alla olevasta listasta, onko sinulla syytä pitää erityisen hyvää huolta nesteytyksestä sekä auringolta ja lämmöltä suojautumisesta.

Lue myös: Milloin helle on riski terveydelle? Huolestu, jos hikoilu loppuu

Psyykenlääkkeet

Esimerkiksi useiden ihmisten käyttämät psyykeen hoitoon tarkoitetut SSRI-lääkkeet voivat aiheuttaa liiallista hikoilua, mikä voi lisätä kehon kuivumisen riskiä etenkin, jos viettää aikaa ulkona kuumalla ja kostealla säällä, kertoo Health-lehti. 

Lisäksi SSRI-lääkkeet voivat heikentää kehon sisäisen lämpötilan säätelystä vastaavan aivoalueen hypotalamuksen toimintaa.

Katso video: Kertovatko kuivat huulet nestehukasta? (juttu jatkuu videon alla)

Myös SNRI-lääkkeet, joita käytetään muun muassa masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon, voivat heikentää elimistön lämmönsietokykyä. Sama koskee myös allergian hoitoon käytettävää antihistamiinia sekä rytmihäiriöiden hoitoon käytettäviä beetasalpaajia ja diureetteja, kertoo Health-lehti.

Klooripromatsiinin ja levomepromatsiinin puolestaan tiedetään herkistävän auringon valolle, kertoo proviisori Tatu Hämäläinen Yliopiston apteekista.

Lue myös: Tiesitkö? Varjosta voi päätellä, pitääkö aurinkorasvaa lisätä iholle

Diureetit ja diabeteslääkkeet

Nestehukan riskiä kesäkuumalla lisäävät nesteenpoistoon tarkoitettavat lääkkeet, kuten hydroklooritiatsidi ja furosemidi, mutta myös jotkin diabeteslääkkeet, jotka lisäävät glukoosin erittymistä virtsaan ja sitä kautta myös veden eritystä, Hämäläinen kertoo.

Diabeteslääkkeistä esimerkiksi forxigan ja jardiancen käyttäjien kannattaa olla tarkkoina.

Tällaiset lääkkeet vaikuttavat jossain määrin elimistön nestetasapainoon ja lisäävät siten nestehukan riskiä kuumuudella eli nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää. 

Lue myös: Kärähtikö iho auringossa? Ihotautilääkärin vinkit auttavat

Antibiootit ja aknelääkkeet 

Antibiooteista doksisykliini, tetrasykliini ja fluorokinolonit sekä aknelääkkeistä isotretinoiini, tretioniini ja bentsoyyliperoksidi voivat herkistää ihoa palamaan auringossa herkemmin.

– Näiden lääkkeiden kemiallisessa rakenteessa on osia, jotka reagoivat valon kanssa ja tämä reaktio ärsyttää ihoa, mitä kutsutaan fototoksiseksi tai valotoksiseksi reaktioksi. Joskus reaktion taustalla voi olla myös lääkkeen ja valon yhdistelmän allergisoiva vaikutus, Hämäläinen kertoo.

Fototoksinen reaktio muistuttaa auringon polttamaa ja se voi oireilla punoituksena, kutinana ja kirvelynä yleensä muutamien tuntien tai vuorokauden kuluessa auringossa olon jälkeen.

– Jos reaktio on kovin voimakas, voi iholle nousta rakkuloitakin.

Näiden antibioottien ja aknelääkkeiden lisäksi fototoksisen reaktion voivat aiheuttaa myös tulehduskipulääke naprokseeni, rytmihäiriölääke amiodaroni, epilepsialääke karbamatsebiini, syövän ja reuman hoitoon käytettävä metotreksaatti sekä sienilääke vorikonatsoli.

Katso video: Moni levittää aurinkovoidetta aivan liian vähän, tämä on oikea määrä (juttu jatkuu videon alla)

Fototoksista ihottumaa voi hoitaa hydrokortisonivoiteella ja sitä voi ehkäistä suojautumalla auringon uv-säteilyltä suojakertoimen 50 aurinkovoiteella ja vaatteilla.

– Jos reaktio on voimakas, voi lääkärin kanssa keskustella myös lääkkeen vaihtamisesta toiseen, mutta lääkkeen käyttöä ei ikinä saa itsenäisesti lopettaa. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä kortisonia myös suun kautta otettavaksi voimakkaisiin oireisiin, Hämäläinen kertoo.

Lue myös: Ihoanalyysin tulos järkytti – nämä auringon aiheuttamat tuhot eivät näy paljaalla silmällä