Asiantuntija huolissaan melanoomadiagnoosien määrän romahtamisesta – tämä UV-säteilyn seurauksista on hyvä tietää: "Merkki vakavista soluvaurioista"

Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista ihannoi rusketusta. Asenteet muuttuvat hitaalla tempolla, sillä reilu kymmenen vuotta sitten rusketusta ihannoi 76 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista myös ruskettaa omaa ihoaan auringossa ainakin joskus, vaikka se ei ole terveellistä. Lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat jo merkkejä ihovaurioista, ja liiallinen UV-säteilylle altistuminen ja ihon palaminen voi johtaa ihosyöpään.

Lue myös: Tutkimus: Tulevaisuudessa auringolta voitaisiin suojautua rokotteella

Melanoomaa diagnosoitiin vuonna 2020 vähemmän kuin normaalisti – syy huolestuttaa

Syöpäjärjestöjen tiedotteen mukaan melanoomaan sairastui vuonna 2020 826 miestä ja 717 naista. Määrä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Havainto on eriskummallinen, sillä melanooman tiedetään olevan länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessa normaalisti sekä miehillä että naisilla noin viiden prosentin vuosivauhtia. Miksi melanoomadiagnooseja siis tehtiin toissa vuonna normaalia vähemmän?

– Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna, miettii tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä tiedotteessa.

Lue myös: Riski sairastua kasvaa iän myötä – kuinka todennäköistä on selvitä ihosyövästä?

Millaisia ovat ihosyövän oireet? Juttu jatkuu videon alla.

Havainto on on Pitkäniemen mukaan huolestuttava, sillä mitä varhaisemmin melanooma löydettäisiin, sitä parempi ennuste taudilla olisi. 

Lähivuosina voi ollakin odotettavissa selvästi useampia melanomadiagnooseja, kun koronapandemian aikana löytämättä jääneet taudit vihdoin diagnosoidaan. Esimerikiksi Oulun yliopiston tutkimuksessa joka neljänneltä 70 vuotta täyttäneeltä löytyi aiemmin tunnistamaton ihosyöpä tai sen esiaste.

Lue lisää: Suomalaistutkimus: Ikäihmisen ihosyöpä voi herkästi jäädä huomaamatta – kaksi riskitekijää sairastumiselle

Milloin UV-säteily on Suomessa voimakkaimmillaan?

UV-säteily on Suomessa voimakkaimmillaan joitain viikkoja ennen ja jälkeen juhannuksen. 

Kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko nousee niin korkealle kuin mahdollista Suomen leveysasteilla, ja UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää Suomen eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan (6) pilvettömänä päivänä. Pohjois-Suomessa UV-indeksi kohoaa tuolloin korkeintaan viiteen.

Milloin ja miten UV-säteilyltä kannattaa suojautua? Kolme tärkeää keinoa

Aivan voimakkainta rajaa ei kannata odotella ennen UV-säteilyltä suojautumista. Syöpäjärjestöjen tiedotteessa muistutetaan, että säteilyltä kannattaa suojautua jo silloin, kun indeksi ylittää luvun kolme. Käytännössä tämä tarkoittaa Etelä-Suomessa jo huhtikuun puoliväliä, jolloin suojautumisraja alkaa keskipäivällä ylittyä.

Ihosyövän seuraukset voivat olla karut – lue: Näitkö jo tämän karun kuvan ihosyövästä? Sai sadat tuhannet ihmiset havahtumaan 

Suojautumisraja ei välttämättä myöskään pääty silloin, kun kesäloma loppu, vaan rajan ylittäviä päiviä voi esiintyä jopa syyskuun puoleen väliin saakka.

Pohjois-Suomessa suojautumisraja ylittyy hieman lyhyemmän aikaa: noin toukokuun lopusta elokuun alkuun. Raja voi aurinkoisina päiviä kuitenkin ylittyä jo huhtikuussakin. UV-indeksiä voi seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Miten säteilyltä siis kannattaa suojautua?

– Parhaat suojautumiskeinot ovat varjo, vaatteet ja voide, muistuttaa tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa. 

Lue lisää aurinkovoiteen oikeaoppisesta käytöstä: Osaatko levittää aurinkovoidetta oikein? Moni tekee saman virheen – katso ohje

Varjossa pysyttely ei suojaa UV-säteilyltä täysin, sillä varjoon pääsee hajasäteilyä. Jos päivä on pilvetön, UV-säteilyn määrä voi kuitenkin jopa puolittua varjossa.

Lapset kannattaa suojata säteilyltä erityisen hyvin, sillä ihon toistuva palaminen tai suuri elinikäinen UV-altistus lisää ihosyöpäriskiä tulevaisuudessa, Ilmatieteen laitoksen sivuilla muistutetaan.

Lue myös: Lääkäri muistuttaa yleisestä kevätvirheestä: "Vilpoinen tuulenvire harhauttaa"

Mitä tapahtuu, jos iho saa liikaa UV-säteilyä?

Kun iho saa liikaa UV-säteilyä, se palaa. Palaneen ihon tunnistaa siitä, että se punoittaa, sitä kuumottaa ja se on arka joitain päiviä. Vaikka iho palautuukin näennäisesti entiselleen, on syytä ymmärtää yksi asia.

– Punoittava ja kuumottava iho on kuitenkin merkki vakavista soluvaurioista, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) erityisasiantuntija Anne Höytö tiedotteessa.

Lue myös: Espoolainen Roosa otti antaumuksella aurinkoa seitsemän tunnin ajan – sai elämänsä opetuksen jätettyään aurinkorasvan laittamatta

Iho yrittää puolustautua säteilyä vastaan ruskettumalla ja paksuuntumalla. Jos altistus on voimakasta, iho puolustautuu myös tulehdusreaktiolla, joka näkyy ihon palamisena.

On siis hyvä muistaa, että lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat jo merkkejä ihovaurioista. Vaikka ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, korjaamattomat perimävauriot voivat johtaa ihosyövän kehittymiseen. Lisäksi tukirangan vauriot näkyvät ajan myötä ihon ikääntymisenä.

Lue myös: Muistathan myös nämä paikat aurinkovoidetta levittäessäsi? Ihotautilääkärit varoittavat: Nämä alueet jäävät monelta suojaamatta

Miksi ihosyövät yleistyvät länsimaissa?

Ihosyövistä etenkin melanooma lisääntyy länsimaissa. Tarkkana tulee olla muutenkin kuin kesäisin.

– Iho voi palaa, kun UV-indeksi on vähintään kolme. Keväthangilla iho voi palaa matalammallakin UV-indeksin arvolla, sillä lumi heijastaa tehokkaasti UV-säteilyä, Anne Höytö kertoo. 

Siihen, kuinka herkästi oma iho palaa, vaikuttaa ihotyyppi. Vaaleahiuksinen ja -ihoinen, pisamainen henkilö palaa nopeammin kuin esimerkiksi ruskeahiuksinen ja -silmäinen henkilö 

Lue myös: Claire ei pitänyt luomea ongelmana, mutta näytti sitä silti varmuuden vuoksi lääkärille – varoittaa nyt muita: "Se voi tappaa, se on vakava asia"

Lähteet: Syöpäjärjestöt, Ilmatieteen laitos